LifeLoveDachshunds

meillä on tällaisia

2010-09-19T14:40:00.002+03:00

Nuo pienenpienet valkoiset pisteet ovat pennun kynnet :)

Ja vesi oli vihreää

2010-09-14T15:58:00.002+03:00

Meidän talon vieressä on pieni oja. Ojan vesi oli tänään ihan kirkkaan vihreää ja se höyrysi. Oja sopi päivän tahmeaan tunnelmaan kyllä mainiosti. Migreeni kaatoi aamusta sängynpohjalle, monta hyvää ja tärkeää asiaa jäi siksi tekemättä. Kiukuttaa. Migreenin iskiessä kulutan aikaani niinkuin koirat, nukkumalla niin paljon kuin suinkin pystyy jotta ei tarvitse kärsiä särystä. (Kuulin eilen, että eläinlääkärillä omistajan noutoa odottavat koirat yrittävät nukkua kivuista ja ikävästä paikasta huolimatta jouduttaakseen ajankulua). Kaiken tuon nukkumisen jälkeen olo on edelleen huono, vaikka pahin jyskytys silmien takaa on toistaiseksi vaimentunut. Se on sellaista huonoa unta; väsyttävää, tunkkaista ja katkonaista.

Parempia päiviä odotellessa.

kaikki näyttää paremmalta valkoisella

2010-09-07T20:09:00.002+03:00

Lattianmaalausprojekti oli varsinainen "ei menny niinku Strömsössä" -urakka, vaan nytpä olen huomattavasti viisaampi. Tiedän muunmuuassa, että
a) vesiohenteisella lattiamaalilla ei kannata maalata kellastunutta parkettia
b) liuotinpohjaisella voi kuitenkin maalata pilalle menneen vesiohenteisen päälle (jos sen tekee nopeasti)
c) liuotinpohjainen maali liuottaa myös vääränlaisesta telasta nukan irti
d) karvapinnoitetun lattian voi hioa vasta kahden viikon kuivumisen jälkeen.

Näinpä meillä siis on valkokarvainen olohuoneen lattia, mutta jos sitä katselee kaukaa eikä kävele sen päällä se näyttää vallan ihanalta! Ja huonekalut ja värit piirtyvät ihanasti sitä vasten. Tykkään kaikesta itkusta ja hammastenkiristyksestä huolimatta tästä ihan mahdottomasti. Jossain vaiheessa lattiaa odottaa hionta ja päällemaalaus, sillä välin koirat saavat iloita liukuestelattiasta ;)

korppi ja kumppanit

2010-09-03T18:36:00.002+03:00

Täytetty korppi astiakaapin päällä herättää vieraissa vähän kummastusta. Minusta se taas on paras hankinta aikoihin. Viime viikonlopun ihanat liljat ovat vielä hengissä.

vauvabuumi

2010-09-02T18:55:00.002+03:00

Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen alkoi tulla ikävä takaisin. Monta kuvaa on tullut otettua, ja monta postaussuunnitelmaa on käynyt mielessä. Jotenkin vaan en ole saanut tartuttua niihin tarpeeksi. Nyt teki mieli.

Kesä oli ja meni. Tiivistetysti kesäkuulumiset menevät näin: sukunimi ja lattian väri vaihtuivat. Lähipiirin on vallannut hillitön vauvabuumi, ja minä ostelen Brion mäyräkoiria varastoon.

puutarha pörhistyy

2010-06-15T09:07:00.002+03:00

Kuvasin samalta paikalta puutarhaa parin viikon jälkeen tuosta aikaisemmin postatusta kuvasta, hauskasti kaikki kasvaa ihan silmissä :) Puutarhamaniakaan ei näytä rauhoittuvan - Turunvierailulta lähti mukaan ruukkukaupalla jakotaimia kotipihasta sekä pari rusokuusamaa, jotka saivat matkustaa turvavöissä etupenkillä :) Onneksi puutarhan pienenpieni koko estää innostusta (ja rahantuhlausta) käymästä ihan holtittomaksi, ihan ylettömiä määriä kun tuonne ei millään mahdu. Sadan kasvin puutarha se ei ihan vielä ole, mutta kaukana ei enää olla.

suklaakastiketta muffineihin

2010-06-09T21:48:00.001+03:00

Savimuffinit saivat hieman päivitystä - akryylimaalilla ja lääkeruiskulla saa aikaan hienon suklaakastikkeen :)

juhlavalmisteluita

2010-06-02T19:58:00.002+03:00

Viimeinen viikko töissä. Kiirettä, deadlineja ja rentoa ohjelmaa. Lauantaiksi olen kutsunut vieraita kylään, ja sitä varten pitää valmistautua tässä töiden ohella. Haluaisin mieluusti että kotona saisi kaikki keskeneräiset projektit päätökseen ennen vieraiden tuloa. Ja sitten ne puoli tusinaa uutta projektia, jota kotia laittaessa keksin. Pihallakin riittäisi töitä. Puuh.

Sain viimein pikkupuutarhan kasvit laskettua. Köynnöksiä, puita, pensaita, perennoja ja kesäkukkia on kaikkiaan 91 lajia, eli eipä enää pitkä matka tavoitteeseen. Tuo kuva ei tosin ole omalta pihalta vaan työpaikalta - kaiken kiireen keskellä piti käydä ihastelemassa ja kuvaamassa koristeomenapuita.

puutarhakuume

2010-05-23T22:00:00.003+03:00

Pitääpä rikkoa pitkä blogihiljaisuus, ihan vaikka näin pikaisesti.

Toukokuun hellepäivinä iski puutarhakuume taas pahasti päälle, ja vapaa-aika on kulunut istutuksia tehdessä ja suunnitellessa. Nurmikko oli ihan kamala talven (ja koirien) jäljiltä, joten nyt viikonloppuna kärräsimme pihaan tuhat kiloa punaista soraa nurmikon tilalle. Istutusalueet olin rajannut jo ennen sorakuormaa. Lopputulos oli sekä meidän että koirien mieleen, mielenkiinnolla vain seuraan miten tuo sora tuossa pysyy. Seuraava projekti on istutusalueiden kohentaminen ja uusien taimien istuttaminen. Hulluna tavoitteena olisi saada pikkupihaamme sata erilaista kasvia/lajiketta.

piru periköön siivousvimman

2010-04-07T20:37:00.002+03:00

Sain mahtiajatuksen tehdä siivouskaapista kenkäkaapin. Mahtiajatus ei katso aikaa eikä paikkaa, joten tyhjensin siivouskaapin tuossa äsken eteisen lattialle, lätkäisin tilalle pari hassua kenkäparia ja totesin etten saa kaapillista tavaraa tuosta noin vaan yhtään minnekään. Sen jälkeen siirryin raivaamaan roinakaappia vain todetakseni että siivouskamat eivät mahdu sinnekään.

Imuri ja kumppanit ovat nyt eteisen lattialla, samaten puolet roinakaapista. Huomenna tulee vieraita ja nukkumassa pitäisi olla viimeistään tunnin päästä jos meinaa selvitä huomisesta hengissä.

Taidan lähteä kauppaan ostamaan herkkuja.

pikkulintuja ja lahjapaperia

2010-03-28T18:30:00.003+03:00

Minä niin tykkään näistä House Doctorin lahjapapereista. Niitä on meillä kehyksissä seinällä ja laatikoiden päälisinä. Ne ovat nättejä ihan vaan rullalla purkissa. Ja niitä on hauska skannailla ja käyttää kuvituksissa. Tänään olen ähertänyt erään kutsukortin parissa. Tuo on ihan keskeneräinen vielä, välivaihe suunnittelussa. Tallennanpa sen kuitenkin tänne, varmuuden vuoksi. Linnut kiinnostavat tällä hetkellä aiheena erityisesti. Haluaisin kovasti täytetyn korpin itselleni. Korvaavana suunnitelmana on maalata pinkkisävyinen korppitaulu niihin Ikean mustakoukeroisiin soikeisiin kehyksiin. Mitään hajua ei ole mihin seinälle se muka mahtuisi (tai passaisi), mutta siitä viis! Korppia on nyt saatava.

lisää muffineita ja pala kakkua

2010-03-27T10:23:00.004+02:00

Kuvaukset eivät tänään oikein sujuneet, mutta halusin siltä esitellä uudet muffinit. Savenpolttouuni hajosi töissä joten piti kehitellä oppilaille savityö jonka voisi tehdä ilman uunia. Siten syntyivät saviset leivonnaiset: muffinit, kakunpalat ja donitsit. Näitä oli ihan hurjan hauska tehdä! Leivonnaiset tehtiin punasavesta jonka jälkeen ne saivat kuivua kunnolla. Kuivat muffinit maalattiin akryylimaaleilla. Lopuksi ne vielä viimeisteltiin oikeilla strösseleillä ja nonpareilleilla sekä lakattiin lopuksi. Omani ovat hieman hätäisesti tehtyjä mallikappaleita, ehkäpä vielä vähän viimeistelen niitä. Nämä eivät taida jäädä viimeisiksi muffineiksi ja kakunpaloiksi ;)

muffinihimotus

2010-03-21T19:42:00.003+02:00

Muffinit ovat mahtavimpia leivonnaisia mitä kuvitella saattaa. Muffineita on helppo tehdä, perustaikinasta saa lukemattomia muunnelmia ja lisäksi ne ovat hauskan näköisiä. Tykkään erityisesti kuorrutetuista muffineista, tosin ne kai sitten ovat lähinnä kuppikakkuja... No, miten vaan. Tänään leivoin banaani-pekaanipähkinämuffineita jotka syötiin Frasierin seurana, viime viikolla kokeilin valkosuklaa-makademiamuffineita ja tuplasuklaamuffineita. Kaikki maistuivat mainioilta :) Karppia muffinit eivät ole nähneetkään, mutta nyt on menossa uskonpuutevaihe ruokavaliolla niin eipä tuo haitanne.

Kokeilemistani muffinssiohjeista tykkään erityisesti tästä. Ohje on peräisin Kinuskikissan blogista ja olen sitä hieman muokannut omaan makuuni sopivaksi.

perustaikina:
150g voita
1 ½ sokeria
2 munaa
2½ dl hienoja vehnäjauhoja
1 dl karkeita vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½-1dl kermaa
lisukkeet:
2 banaania
paahdettuja pekaanipähkinöitä karkeaksi rouhittuna

200C n. 20 min

(pään)siivouspäivä

2010-03-20T17:04:00.003+02:00

Kylppärissä pyörii kolmas tai neljäs koneellinen pyykkiä. Pesukoneet ovat siitä mukavia kapistuksia, että tulee melkein ahkera olo kun kuuntelee sohvalla löhöten koneen hurinaa. Paitsi tänään, ensimmäisenä vapaapäivänä pitkään aikaan pitäisi saada siivottua kunnolla. Ei vain nyt jaksaisi.

Aamulla luin Opettaja-lehdestä hyvän artikkelin työnteosta kestokyvyn äärirajoilla - miten pitkään jatkunut kiire alkaakin tuntua normaalilta olotilalta ja siitä tulee lopulta riippuvaiseksi. Aika hurjalta mutta samalla kovin tutulta kuulostivat vieroitusoireet jotka iskevät kiireen helpottaessa. Artikkelissa oli ihan liian paljon tuttuja asioita. Omia ajatuksia joille joku oli antanut nimen ja luokituksen.

Ensi viikolla otan rauhallisemmin.

laiska sunnuntai

2010-03-07T14:38:00.004+02:00

Pitäisi siivota, ripustaa keittiön uusi lamppu ja tyhjentää roskiskaappi. Lähteä koirien kanssa pitkälle lenkille kun on kerrankin hieno sää. Sen sijaan laittelen yöpuvussa kukkia maljakoihin ja kuvailen lautasia. Menee se sunnuntai näinkin.

Tuossa kuvassa on se eilinen viskoosimatto. Ostin sen värjäyskokeiluita varten. Bongasin Poppytalk-blogista sellaisia itämaisia mattoja, jotka kelpuuttaisin milloin tahansa omaan kotiini. Olen etsiskellyt vanhoja ja kulahtaneita villamattoja, mutta koska sopivaa edukasta mattovanhusta ei ole tullut vastaan, aloitan kokeilut viidentoista euron viskoosilärpäkkeellä. Laitoin sen jo eteisen lattialle kulumaan ja odottamaan kesää.

Sunnuntaimusiikiksi sopii Lotta.

lempisalaatti

2010-03-07T12:58:00.004+02:00

Jään helposti koukkuun johonkin tiettyyn ruokaan, ja silloin sitä pitää tietysti saada usein. Kyllästymisestä ei ole tietoakaan. Viimeisin koukuttava tuttavuus on ollut mozzarellasalaatti. Bongasin sen alunperin S-marketin tiskiltä ja kehittelin siitä oman version. Sopivat ihan mahtavasti yhteen nämä salaatin maut. Itse tykkään yksinkertaisesta ruuasta, mutta salaattia voi varmasti maustaa paremmaksi mielensä mukaan.

mozzarellasalaatti

jäävuorisalaattia
Provence-salaattisekoitusta
säilykepersikoita mehussa
mozzarellapalloja
suolapähkinöitä
runsaasti oliiviöljyä
balsamicoa
mustapippuria myllystä

Jos jaksaa voi salaattiin laittaa kahta erimakuista mozzarellaa. Miksipä ei muitakin juustoja. Kunnon karppaaja ei toki säilykepersikoihin koske, mutta ilman makeita persikoita salaatti ei varmasti ole puoliksikaan niin hyvää.

linssiluteita

2010-03-06T19:39:00.003+02:00

Tämänpäiväiselle postaukselle ei ole mitään järkevää syytä eikä keltaisille kökkökuville puolustusta. Yritin ottaa kuvan uudesta viskoosimatosta ennen värjäyskokeilua, noin dokumentointimielessä. Mäyräkoirat yrittivät puolestaan viestittää että olisi jo iltaruuan aika. Ryökäleet tunkivat itsensä matolle yksi toisensa jälkeen säheltämään. Yhden kun sai pois niin kirjaimellisesti kaksi uutta tuli tilalle. Viimeinen kuva minua huvitti erityisesti, tuli mieleen Oliviero Toscani

pieni väsy

2010-03-02T20:54:00.004+02:00

Viimeisenä lomapäivänä syötiin Tanjan bulgur- ja savulohisalaattia sekä paahdettuja paprikoita. Pöytään luikahti kutsumaton vieras. Löydettiin espoolaisrouvien mahtikirppis josta ostin parin vinoja kynttilänjalkoja. Karppiruoka ei ole maistunut, prinsessaleivokset sen sijaan mainiosti. Työpäivät hullun pitkiä koko viikon eikä pää meinaa pysyä mukana. Tänään unohdin autuaasti pankkikortin tunnusluvun eikä se ole palannut mieleen vieläkään. Ja päässä on koko päivän soinut Stellan Piste.

takaisin arkeen

2010-03-01T22:27:00.002+02:00

Aamusta iltaan tukka putkella paikasta toiseen.

Aika mukavaa.

tervetuloa kylään!

2010-02-28T12:54:00.009+02:00

Hiihtoloma oli ja meni, eikä nurkkia tullut esiteltyä kuin yksi. Pöh. Eilen televisiosta tuli mainos uudesta televisio-ohjelmasta, jossa etsittiin lähiökoteja esiteltäviksi. Siitä ja puuttuvista nurkista inspiroituneena tuli mieleen laittaa tänne kerralla useampi kuva kodistamme, joka on sanan jokaisessa merkityksessä varsinainen lähiökoti. Talo on rakennettu 80-luvulla elementeistä ja huonekorkeus on asiaankuuluvasti matala. Kotimme on reilu viiskytneliöinen kaksio johon kuuluu lisäksi terassi ja pieni piha. Edellinen kotimme oli keskustassa hienossa vanhassa talossa, ja siihen verrattuna tämä koti on toki kovin erilainen. Siitä huolimatta viihdymme lähiöluukussamme vallan mainiosti. Tässä postauksessa kierretään eteisestä keittiöön. Nämä tilat ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ilman ovia. Esittelen makuuhuoneen, kylppärin, pihan ja terassin sitten myöhemmissä postauksissa. Vähän pitää pahoitella kuvien laatua, päivänvalo ei oikein suosinut tänään ja laiska kuvaaja ei jaksanut hakea alustaa. Lisäksi kuvista voi bongailla kaikenlaista hölmöä, huomasin muutamat yksityiskohdat vasta kuvia koneelle laittaessa ;)

Eteinen on hirmu pitkä ja kapea. Fiksumpi olisi kai kaatanut keittiön ja eteisen erottavan seinän, me halusimme mielummin paljon seinäpinta-alaa.

Heijastus eteisen peilistä. Liukuovien tilalta hankimme vaatekaapin eteen purjerenkailla ripustettavan verhon. Verhon ompeli ihana ja taitava Tanja.

Ostindiat ja marokkolaislasit säilyvät vanhassa astiakaapissa joka haisee sisältä hassulle. Keltainen naulakko löytyi mummolasta niinkuin moni muukin huonekalu meillä. Tämän seinän tahtoisin maalata jollain kirkkaalla värillä.

Terassin ovelta katsottuna näyttää tältä. Koirat tykkäävät divaanista ehkä juuri siksi, että siitä näkee ulos.

Lundian hylly oli ennen männynvärinen. Valkoisella maalilla ja Indiskan nupeilla siitäkin tulee ihan mukava kaluste. Villamatto löytyi halvalla Huuto.netistä, koirien takia ei tee mieli sijoittaa omaisuuksia kodin mattoihin.

Olohuoneen toinen nurkka. Nurkassa oli se valkoinen joulukuusi ja nyt se tuntuu niin karulta ja tylsältä.

Olohuoneesta näkee keittiöön, tai oikeammin ruokapöytään. Halusin että eri tilat sisustetaan eri väreillä, olohuone sinisellä ja keittiö punaisella. Olohuoneen turkoosissa peurataulussa ja keittiön punaisessa seinässä on tarkoituksella jotakin samaa. Keittiössä ärsyttää kodinkoneiden törkeä määrä, tasot muistuttavat kohta kodinkonemyymälää.

Keittiö ja uusi lattia. Jääkaappi, liesi ja allas jäävät vasemmalle puolelle eikä niissä ole oikein mitään kuvaamisen arvoista. Koirat ovat yksinollessaan meillä keittiössä, siksi tuo valkoinen portti oviaukossa. Koirilla on toki omat pedit jotka nyt puuttuvat kuvasta.

maalinhuuruissa edelleen

2010-02-27T16:34:00.002+02:00

Eilen yöllä kello 03.00 maalasin toisen kerroksen maalia lattiaan. Kaksi telattua kerrosta peittävät hyvin vanhan parketin ja kiilto on hieno. Rajakohtiin laitan vielä kynnyslistat. Ruudutus ja marokkolaiskuvio saavat jäädä toistaiseksi hautumaan mieleen, nyt testaillaan miten uusi lattia kestää koirien kynsiä.

On se vaan ihana!

maalinhuuruinen aamiainen

2010-02-26T11:15:00.004+02:00

Keskellä yötä maalasin sitten keittiön lattian vitivalkoiseksi. Siitä tuli ihana! Tänään vielä toinen kerros maalia ja huomenna pääsee toivon mukaan laittamaan tänne ennen ja jälkeen -kuvat. Yhden kuvan verran piti kuitenkin jo päästä vilauttamaan keskeneräistä lattiaa ;) Tänään aamiaiseksi nautittu maitokahvi, suklaapala ja Beirut kävivät jäähtymässä uudella lattialla sen verran että nopeasti testailin lattiaa kuvausalustana. Hyvin toimii, joskin kuva nyt on vähän hätäinen. Eipä malttanut yömaalari asetella.

Ei siitä kerrassaan pääse mihinkään, kyllä vain valkoista taustaa vasten kirkkaat värit näyttävät niin herkullisilta! Saattaapa olla, että kesällä maalaan loputkin kulahtaneesta ja tummasta parkettilattiasta. Ehkäpä ensin on kuitenkin hyvä testailla miltä pieni palanen valkoista lattiaa näyttää neljän koiran karvaisessa taloudessa.

edit: Harmi-Ketunpoika tarkkaili tiskauspuuhia uudella lattialla pää kallellaan, pitihän siitäkin laittaa kuva. Ihana lattia!

I ♥ Polaroid

2010-02-25T12:42:00.003+02:00

Oi! Tänään hän saapui, uusi kamerani. Tai oikeammin kävin hakemassa sen. Mukava myyjä tarjosi hyvät kahvit. Juna-asemalla tutkailin uutta kameraani joka osoittautui melkoiseksi miesmagneetiksi - peräti kaksi miestä lyöttäytyi seuraani keskustelemaan kamerasta lyhyen matkan aikana. Tästä voisi päätellä että sinkkuihmisen lienee siis kannattavaa notkua kaupungilla Polaroid kaulassa ;) Harmi vain että en pääse vielä testailemaan kameraani, pitää odottaa ensi kuun loppuun jotta saan siihen filmiä.

räps, räps & räps

2010-02-24T16:55:00.004+02:00

Jatkoa eiliselle. Vaakakuvat piti laittaa omaksi postikseen. Pidän enemmän pystykuvista. Jos saisin niistä isompia käyttäisin niitä mieluusti blogissa paljon enemmän.

räps, räps

2010-02-24T16:37:00.002+02:00

No niin. Täytyy myöntää itselleen, että tämä "nurkka päivässä" idea ei oikein toimi. Tai toimisi se varmaan jos ei haluttaisi hosua vähän joka puolella sen sijaan että tekisi yhden nurkan kerralla valmiiksi. Järjestelin vähän joka puolella räpsien samalla kuvia sieltä ja täältä.

Tänään kävin hakemassa Huuto.netistä hankkimani maton. Enpä tullut ajatelleeksi kuinka paljon 2x3 metrinen paksu villamatto painaa, saati kuinka ison tilan matto vie autosta. Äherrettyäni mattorullan autoon ja sieltä sisälle totesin, että tuo matto ei luultavasti tule poistumaan tästä asunnosta koskaan. Pesen kotimme matot kesäisin maalla, mutta tuota mattoa ei kyllä liikuttele Erkkikään märkänä. Siispä päätin, että matto saa makoilla olohuoneen lattialla toistaiseksi. Likastuttuaan se saa siirtyä terassille elämänsä ehtoota viettämään, ja silloin meillä on taatusti kulmakunnan hienoin matto terassilla. Jos siis se mahtuu sinne.

valoa!

2010-02-24T00:01:00.004+02:00

Tänään olen puuhastellut valaistuksen parissa. Meidän asunto on ensimmäisessä kerroksessa ja vielä kätevästi terassin varjostama, joten valoa on varsinkin tähän vuodenaikaan hurjan vähän. Muuttaessamme tänne ostin jossain mielenhäiriössä Ikean kiemuraiset halogeenispotit eteiseen ja keittiöön, kuvitellen että niillä saisi mukavasti hyvänväristä valoa kapeisiin tiloihin. Saihan niistä, mutta oli sietämätöntä että keittiön spotti killitti suoraan silmään kun istui sohvalla. Erityisen ärsyttävää se oli aamuisin. Toisekseen ne olivat rumia. Seurasin hyvilläni, kun laatuvalojen lamput paloivat yksi toisensa jälkeen, ja tänään viimein toinen valaisimista pääsi ajasta ikuisuuteen. Tilalle laitoimme makuuhuoneesta ylijääneen kattokruunun - Ikeasta sekin, mutta tämä yksilö on toiminut varsin moitteettomasti. Seuraavaksi lähtee keittiön halogeenivalaisin, kunhan keksin jotain sopivaa tilalle. Olohuoneessa meillä on Lokki, johon kaikki yli satakahdeksankymmentäsenttiset kolauttavat päänsä. Sekin pitäisi siirtää. Pahus tätä olematonta huonekorkeutta, mokoma hobitinkolo!

Keltainen pikkupatsas kotiutui tänään huudettuani sen itselleni flunssahuuruissa Huuto.netistä. Taustan valkokehyksisen peilin löysin Bauhausista. Ostin sen sillä ajatuksella että maalaan kehykset itse, vaikkapa violeteiksi. Saapi nähdä... Huomenna pitäisi tarttua toisenlaisiin maalaushommiin sillä keittiön epäsiisti parketti vaatii ylleen valkoisen maalin. Valkoisesta tekisi mieli jatkaa ja maalata samalla lattia mustavalkoruudulliseksi, tai vielä parempaa - marokkolaiskaakelityyliin.

marokkolaisia teelaseja ei voi olla liikaa

2010-02-22T19:21:00.003+02:00

Hienosti etenee hiihtolomaoperaatio. Kodinkohennusoperaation sijaan olen hoidellut kaikenlaisia asioita - ihan tarpeellisia sinänsä, mutta ei nyt ihan sitä mitä olin suunnitellut. Näinpä ei ole ihan vielä uutta nurkkaa esiteltäväksi.

Ennen lomaa olin pari päivää flunssassa ja kulutin aikaa Huuto.nettiä penkomalla. Sieltä löytyi hauskoja juttuja, ja sairaushuuruissa tulin huutaneeksi kaikkea kummallista. Täytetty korppi olisi ollut ihan älyttömän hieno astiakaapin päällä nököttämässä, mutta harmikseni moni muukin oli siitä kiinnostunut. Sen sijaan näiden teelasien kanssa kävi parempi tuuri. Loppuviikosta pitäisi vielä noutaa Polaroid-kamera, jättikokoinen villamatto ja keltainen buddha-patsas. Ehkäpä parempi pysytellä vähän aikaa kaukana nettihuutokaupoista ;)

sumea päivä

2010-02-21T18:23:00.003+02:00

Hienot hiihtolomasuunnitelmat menivät mönkään heti toisena lomapäivänä. Migreenintapainen ilkeä jomotus iski eilenillalla ja se on jatkunut tähän iltaan saakka. Mikään lääke ei tepsi, ellei sitä ehdi ottaa etukäteen. Näinpä sitten päivä on vietetty yöpuvussa kylmäpussi otsalla, torkahdellen aina välillä. Onneksi päänsärkyni ei ole ihan pahinta laatua kumminkaan. Nyt olo on jo melkein normaali. Katsoin elokuvankin, Postia pappi Jaakobille. Tykkäsin.

Huomenna uusi yritys.

nurkkia osa1 - ruokala

2010-02-20T12:38:00.004+02:00

Ensimmäinen lomapäivä! Koska pentuja ei kerran kuulunut, päätin pyhittää hiihtoloman kodinkohennukselle. Monta asiaa on päässyt ärsyttävästi kasautumaan ajatuksella "teen sitten hiihtolomalla". Jääkapin ovesta on irronnut kahva, peilikaapin sarana on rikki, keittiön lattia pitäisi maalata, vaihtaa halogeenivalaisimet kattokruunuihin, eteiskomero pursuaa ulkovaatteista ja kengät ovat läjässä. Koko lomaa ei kuitenkaan huvita kuluttaa siivoamiseen ja järjestelyyn, niinpä suunnittelin laittavani kuntoon nurkan kerrallaan. Ja jotta asia ei jäisi suunnitelman tasolle, teen päivän puuhien jälkeen pienen postauksen tänne - samalla tulee sitten esiteltyä meidän kotiakin, nurkka kerrallaan.

Aloitin kodinkohennusoperaation ruokailunurkkauksesta. Pidän avohyllyistä, mutta niille oli päässyt kertymään taas aivan liiaksi tavaraa. Otin tavarat pois, pyyhin pölyt ja lajittelin osan kirpputorikuormaan. Purkkapallot pääsivät lasipurkkiin ja loput kananmunat omaan häkkiinsä. Kameran akku otti ja simahti kesken kuvauksien, joten tyydyn tällä kertaa laihempaan saaliiseen.

avainnauhoja helmistä

2010-02-18T15:58:00.003+02:00

Olen viettänyt eilisen ja tämän päivän kotona sairastaen. Tällä kertaa olo ei ole niin huono, että joutuisi makaamaan sängyssä koko päivän. On siis ollut aikaa puuhastella. Töissä tarvitsen avaimia tämän tästä, joten niitä on kätevintä kuljettaa kaulassa. Valmiit avainnauhat taas puolestaan ovat yleensä niin tolkuttoman rumia että niitä on suorastaan kärsimys pitää. Kaunis avainnauha oli saatava! Näin kerran myynnissä helmistä tehtyjä avainnauhoja ja arvelin, että sellaisen tekeminen onnistuisi helposti itseltäkin. Ja helppoa se onkin: näihin olen käyttänyt koruvaijeria, kiristysrinkuloita ja papukaijalukkoja. Lasihelmiä löysin tosi edukkaasti Eurokaupasta ja askartelukaupoista olen hakenut erikoishelmiä täydennykseksi. Kirpputorilta hankin myös vanhoja koruja, jotka puran ja käytän uudelleen.

Koska pukeudun mielelläni vain muutamaan kirkkaaseen väriin kerralla, piti toki sopivia avainnauhojakin olla useampi - jokaiseen asuun sopiva. Tänään tein yhden uuden lisää ja korjailin paria vanhaa. Fuksianpunainen olisi vielä kiva saada, ja ehkä kirkkaankeltainen. Ehkäpä kokomustakaan ei olisi hullumpi. Myös puuhelmiversion voisi tehdä.

ei pentuja tällä kertaa

2010-02-17T15:16:00.002+02:00

Tälle viikolle odotettiin kovasti mäyräkoiraperheenlisäystä. Viikonloppuna odotus osoittautui turhaksi, ja ikävää postia lähti monelle innokkaalle pennunodottajalle. Pentukuumetta lietsoakseni piti vielä katsella viimekertaisien pentujen kuvia koneelta, siinä on Harmi siskoineen ihan pikkuisina. Melkein tuntuu käsissä pentujen pehmeys, nuo olivat melkoisen hyvinsyöneitä possuja. Ja hyväntuoksuisia. Nyt minulla on kahdeksan melkein tyhjää viikkoa täytettävänä kalenteriin. Jos vaikka maalaisi keittiön lattian.

värijärjestyksiä

2010-02-16T20:07:00.003+02:00

Laiska blogipostailija täällä taas :) Valonpuute rassaa, eikä juuri tee mieli kuvailla. Näin talviaikaan huomaa, kuinka pimeä tämä meidän ensimmäisen kerroksen asunto onkaan... Pimeässä siis eletään kuin myyrät ikään. Värihinkuun ei valonpuutteella onneksi ole vaikutusta. Sunnuntaina sain päähäni lajitella ja listata kaikki vaatteeni värien mukaan, kun tuntuu että sopivanvärisiä sukkahousuja ei koskaan ole (ja järkeilin että taulukosta näen heti mitä puuttuu). Samalla hieman kohensin värijärjestystä paitakaapissa. Pahoittelen tuota viimoista surkeaa kuvaa, lupaan ottaa paremman heti kun joku kertoo miten kuvataan ankeaa lastulevykomeroa pimeässä. Jokin todistusaineisto vain piti vielä lisäksi esittää. No, vaatteet voisivat olla toki siistimmissä pinoissa ja pinot vielä itsessään värijärjestyksessä, mutta pedanttiuteni rajoittuu onneksi tähän yksinkertaiseen väriluokitteluun. Olen myöskin hyvin laiska silittäjä, niinkuin näkyy... Kirjat ovat luonnollisesti kirjahyllyssä värijärjestyksessä. Tästä syystä ei kuvasta kannata vetää suuria johtopäätöksiä lukutottumuksiemme suhteen; näkyvimmälle paikalle kelpuutan kirjat puhtaasti selkämyksen värin perusteella. Tylsänväriset Hemingwayt ja Tolstoit pitävät majaa aivan muualla.

smoothieta napaan

2010-02-01T18:00:00.006+02:00

Karppiruokavalio ei oikein maistu, smoothiet sen sijaan vallan mainiosti. Kitchenaidin tehosekoitin on kovassa käytössä ja kaupan pakastealtaasta saa kirkkaankeltaisia mangokuutioita jotka sopivat hyvin mansikoiden ja banaanien kanssa.

Tekisi mieli järjestellä kaappeja ja olla oikein tehokas. Sen sijaan maleksin koneella ja kuuntelen huonoa musiikkia.

Ikävä Australiaan

2010-01-24T21:39:00.002+02:00

Viime aikoina mielessä on ollut kovasti Australia, johtuen kai siitä, että äitini on lähdössä sinne ensi kuussa ja minäkin olisin voinut lähteä. Töiden ja tulevien koiranpentujen kanssa se osoittautui kuitenkin mahdottomaksi yhtälöksi, joten pitää tyytyä haaveilemaan. Neljä vuotta sitten näihin aikoihin vietin siellä ihanan kuukauden. Tykkäsin maasta ja ihmisistä siellä ihan hurjasti.

Yritin skannailla muutamia valokuvia reissusta blogiin laihoin tuloksin, joten niiden tilalta tarjoan kattauksen eilisestä elokuvasta. Holy Smoke ei napannut silloin ensimmäisellä katselukerralla, ja nyt se kolahti Australiankaipauksessani ihan totaalisesti. Elokuvan värit ovat erityisen kauniita. Siinä oli myös jotakin hyvin samanlaista kuin siinä, millaisena itse koin Australian. Elokuva toi erityisesti mieleen ainakin ne taatusti erikoisimmat bileet koskaan. Paikkana oli vanha, Sydneyn huonomaineisessa kaupunginosassa sijainnut kauniisti ränsistynyt hotelli joka oli muutettu kaveriporukan kommuuniksi. Muistan sieltä mallinuket, kylpyammeellisen punaiseksi värjättyä vettä, eksoottiset hedelmät sekä pienet, värikkäät huoneet. Tunnelma oli melkoisen absurdi.

kiire

2010-01-23T23:28:00.003+02:00

Työt alkoivat niin vauhdikkaasti, ettei kotona ole ehtinyt juuri muuta kuin hengähtää pitkien työpäivien jälkeen. Valkoinen kuusikin napottaa vielä olohuoneen nurkassa. Se kieltämättä alkaa jo näyttää melko hupaisalta - varsinkin kun olen haalinut keittiön pöydälle kirkkaanvärisiä kevätkukkia. Kuusi pitäisi viedä varastoon. Vanhaan kattokruunuun pitäisi viritellä lisää kristalleja ja ripustaa se eteisen kattoon. Keittiön lattia pitäisi maalata. Huomenaamulla haluttaisi lähteä kiertelemään kirpputoreja, mutta alkava flunssa taitaa torpedoida ikävästi kirpputorit ja "pitäisi" -suunnitelmat. Tylsää! Nyt olisi paikallaan iso annos keskeneräisyyden sietokykyä (sekä nenäliinoja ja flunssalääkettä).

kylmää ja kaunista

2010-01-11T06:46:00.000+02:00

Yksi mainioista kuviksenopettajani neuvoi aikoinaan meille, että "kill your darlings". Omiin töihinsä pitäisi muistaa suhtautua kriittisesti ja pitää mielessä että valikointi ja rankalla kädellä karsiminen on hyväksi. Vaikka itse pitää jostain, ei se tee siitä automaattisesti hyvää.

Tänäänpä ei huvittanut olla lainkaan kriittinen vaan läväytin melkein koko kasan hyvin samanlaisia kuvia kotitalomme ympäristöstä. Puollustukseni kerrottakoon, että täällä Helsingissä on nyt vain niin mahtavan kaunista. Puut saivat toissayönä paksun huurakerroksen ja kaikkialla on aivan valkoista. Pakkanen saa jatkua puolestani vaikka kuinka kauan, jos se vain säilyttää maiseman tällaisena. Nytpä tekisi mieli käpertyä mäyräkoirien kanssa untuvapeittoihin talviunille, nukkua pimeän ajan ja valoisaan aikaan tehdä pieniä kävelyitä valkoisessa maisemassa. Harmi kyllä tämä talviuniajatus tuskin passaa työnantajalleni ;) Mukavaa maanantaipäivää kaikille!

töiden pakoilua

2010-01-09T17:02:00.002+02:00

Sen sijaan, että tekisin jotain oikeasti järkevää ja tarpeellista (saneluiden korjausta ja ystävän keskeneräisiä kotisivuja) leikkasin ritarinkukan melkein kulahtaneet kukinnot irti, istutin Helmin keittiön sohvalle ja kuvailin sitä yhden kukan kanssa. Varsin hyödyllistä puuhaa.

2010-01-09T01:13:00.002+02:00

Aamiaispostaus näyttää sen verran tylsältä, että piti laittaa päällimmäiseksi vähän sievemmät kuvat.

karppiaamiaisia

2010-01-09T00:41:00.005+02:00

Lupasin laittaa seuraavaksi karppausaiheista postausta, mutta harakka ehti väliin kun olin niin innoissani uudesta kattokruunusta :) Nyt sitten asiaan! Kuten tuossa aikaisemmin kirjoittelin, olen ollut jo pidempään vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Alunperin lähdin kokeilemaan karppausta laihduttaakseni, mutta ruokavalion vaihdoksesta seurannut hyvä olo vei mennessään. Välillä kyllä on tullut syötyä hiilariherkkuja, mutta pääsääntöisesti linja on pitänyt ja ihan helposti. Tykkään hyvästä ruuasta, ruuanlaitosta ja leipomisesta, joten senkin puolesta tämä sopii minulle mainiosti. Karppauksesta kiinnostuneet löytävät lisää tietoa ja mainioita reseptejä täältä. Tänne blogiini ajattelin laittaa muutaman postauksen eri aterioista, ja ehkä pari suosikkireseptiä.

Aamiainen on ihan paras ateria, etenkin karpatessa. Kun syö hyvän, tuhdin aamiaisen ei tule moneen tuntiin nälkä. Karppauksesta kiinnostuneiden on myös hyvä muistaa, että karppaus ei ole pelkkää rasvalla läträämistä, ja alkuun tulee tosi helposti syötyä liikaa proteiinia. Kuitenkin kasvikset muodostavat parhaan perustan tasapainoiselle ruokavaliolle, ja niinpä päivässä olisikin hyvä syödä se puoli kiloa kasviksia. Kokosin blogissa vanhoista kuvistani omia aamiaissuosikkejani ja koitan kuvailla uusia aamiaisia jatkossa vinkiksi tähän postaukseen. Tässä siis muutamia omia suosikkejani:

* Tomaatti-mozzarellasalaattia, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Paistoin tomaatin, jolloin siitä tuli mielestäni erityisen herkkua. Lisukkeena runsaassa voissa paistetut kananmunat, paistetut kesäkurpitsaviipaleet ja kermajuustoa. Juomana kurkkuvettä (kurkku raikastaa veden mukavasti, myös pakastevadelmat, sitruuna ja yrtit maistuvat veden lisukkeena).

* Serranokinkkua ja hunajamelonisiivuja, paistetut kananmunat, smoothie (pakastemansikoita ja maustamatonta jugurttia, lisukkeeksi banaania jos ei ole kovin tiukka karppaaja). Kiivihedelmä. Hedelmiä voi mainiosti syödä, jos pystyy pitämään niiden määrän kohtuullisena. Itse syön yleensä yhden aterian päätteeksi.

* Nopeana arkiaamiaisena paistan usein kananmunia ja pekonia / makkaroita ja niiden lisukkeeksi laitan kasviksia (jotka tästä kuvasta näyttävät puuttuvan kokonaan!) vähän sen mukaan mitä jääkaapissa sattuu olemaan. Kesäkurpitsa on herkkua paistettuna, kurkku ja tomaatti puolestaan tulee syötyä useimmiten raakana.

* Maitotuotteista erityisesti Lidlin kreikkalainen jugurtti on herkkua esimerkiksi pähkinöiden tai marjojen kanssa, mutta nykyään en ole sitä syönyt koska sitä ei saa vähälaktoosisena. Tässä kuitenkin kreikkalaista jugurttia hunajapaahdettujen cashewpähkinöiden, banaanin ja vaahterasiirapin kera. Nuo kaksi jälkimmäistä eivät tosin enää kuulu kunnon karppaajan ruokavalioon, mutta tämä oli niin ihanaa että tein poikkeuksen ;) Valion maustamaton jugurtti on hyvä smoothien pohja, mutta toki myös hyvää sellaisenaan marjojen kanssa. Täysrasvaista viiliä syön st.Dalfour -hillon kanssa. Myös erilaiset juustot ovat loistavia aamiaisella, erityisesti mozzarellaa ja leipäjuustoa kuluu paljon.

* Juomaksi aamiaisten kanssa on aina vettä, josta saa hyvää maustamalla sitä mm. sitruunalla, pakastevadelmilla, yrteillä tai kurkulla. Lämpimänä juomana juon mieluiten haudutettua teetä, matiokahvin tai latten - täysmaitoon tehtynä. Kahvin kanssa maistuu pari palaa hyvää, tummaa 70% suklaata. Kuvassa on ihanaa Muntzin suklaata, jota olen harmikseni nähnyt vain Eckerö Linen tax freessä. Plaah.

lahjoja harakoille

2010-01-06T14:29:00.005+02:00

... tai oikeastaan meidän tauloudessa asuu tasan yksi harakka, joten monikko on vähän harhaanjohtava. Lahjoja harakalle ja kumppanille siis. Meidän makuuhuoneessa roikkunut Ikean kattokruunu sai väistyä komeamman tieltä tänään. Lahjan antajat pohtivat, onko kruunu liian iso ja pramea pieneen makuuhuoneeseen. Onneksi silti päätyivät tähän, sillä kattokruunu ei voi olla liian iso, eihän :) Harakka hykerteli tyytyväisyydestä ja halusi oitis ryhtyä kuvaamaan komistusta. Meillä makuuhuone on muun asunnon vastapainoksi vähän hillitymmin värein sisustettu. Värien asemasta olen halunnut sinne kaikkea pientä ja ylellistä: valkoiset samettiverhot, hopeaa, lampaantaljoja, tummaa puuta, suuren peilin ja nuo sarvet. Äidillä olisi valkoinen kettupuuhka ullakolla, sitäkin jo melkein harkitsen sinne vaikka turkiksista en tosiaankaan muutoin perusta. Kauniit, vanhat hopealusikat saimme myös lahjaksi. Nyt suuntaan työpaikalle ompelemaan, kangaspinossa olisi ruskeaa tekoturkista josta voisi tehdä sängylle muhkeat tyynyt.

lupauksia

2010-01-04T02:42:00.001+02:00

Uusi vuosi tuli aloitettua tavanomaisesti kaikenlaisilla lupauksilla kunnon itsepetoksen hengessä. Ensimmäisenä päivänä kaivoin vaa'an ja mittanauhan esiin, punnitsin, mittasin ja kirjasin tulokset ylös sekä suuntasin karppaus.info -foorumille hakemaan lisäpotkua. Olen ollut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla yhtämittaa yli vuoden, ja se on sopinut minulle oikein hyvin. Viime vuoden loppupuolella annoin sitten kuitenkin periksi ja palasin vähitellen leivonnaisten ja epäsäännöllisten syömisten maailmaan. Nyt olisi tarkoitus sitten ottaa vahingot takaisin korkojen kera! Mitenkään lupaavaa ei tämä alku kuitenkaan ole, laatikot kun pursuavat vielä joulusuklaista. Lisäksi minusta on periaatteessa typerää, että tapana on ihan yleisesti aloittaa laihdutus joulun jälkeen... Sarjassa kuluneita uudenvuodenlupausia. No, ainakin tulen kiertämään punttisalit ja pöhköt jumpat hyvin kaukaa.

Seuraavalla lupauksella jatkoin myös perinteistä linjaa. Lupasin näet hoitaa raha-asioita säntillisemmin ja koittaa säästääkin hiukan. Haasteellinen päätös näin alennusmyyntien aikaan - johan haksahdin IC Companyn ihanasta myymälästä haalimaan kaikenlaista, kuten tuon punaisen laukun tuossa keltaisen mekon vieressä. (välikommentti: Tuo keltainen mekko on ommeltu vanhoista verhoista. Tanja ompeli sen huipputaitavasti ja siitä on tullut yksi lempivaatteistani. Kaava on peräisin Ihanat mekot ja tunikat -kirjasta.) Ostoskrapulasta toivuttuani maksoin laskut ja tein säntillisesti epämääräisen budjetin itselleni sekä hankintalistan tarpeellisista ja vähemmän tarpeellisista tavaroista.

Kolmannen lupauksen teen nyt. Päätän palata mahdollisimman nopeasti takaisin arkirutiineihin ja normaaliin vuorokausirytmiin, tämä hilluminen yöpuvussa saa jo riittää. Huomenna olisi tarkoitus suunnata jo töihin lomasta huolimatta. Ajattelin että olisi mukava suunnitella ja valmistella ihan rauhassa, tehdä vähän töitä jo etukäteen. Ehkä siinä sivussa voisin ommella uusista kankaista jotain pientä.

Iloista uuden vuoden alkua teille kaikille! Olkoon kaikilla lupauksia tehneillä hyvä onni niiden toteutumisen suhteen tai sitten riittävästi huumorintajua jotta voi nauraa itselleen jos ne eivät ihan menneetkään putkeen.

2010-01-02T13:13:00.004+02:00

omituisia lamppuhimoja, osa 1

2009-12-27T22:58:00.003+02:00

Koska Aku ei millään sopinut perunalaatikon kanssa samaan postaukseen, saa se nyt omansa. Löysin vanhempieni luota joululomaillessa vanhan rakkaan yölamppuni lapsuudesta. Se on oikein painava sillä se on paksua metallia. Muistan miten minua pienenä ärsytti että sen nokka ja räpylät olivat kuparinväriset - tietenkin niiden olisi pitänyt olla oranssit! Onneksi en mennyt kuitenkaan maalaamaan niitä. Nyt kovasti mietin matkustaisiko se nahkalaukussa mukanani Helsinkiin. En oikein keksi sille soveliasta paikkaa, mutta edelleen siinä on jotakin mikä kovasti minuun vetoaa. Varsin velmu ilme sillä on, etenkin tässä kuvassa. Ehkäpä se haluaisi seinälle jälleen...

ihan paras perunalaatikko

2009-12-27T22:23:00.005+02:00

Lupasin tehdä ystävien jouluaterialle hyvän imelletyn perunalaatikon. Etsin ohjetta netistä, ja päädyin lopulta yhdistelemään muutamaa hyväksi havaittua reseptiä. Opin että ihan oikeaan imellettyyn perunalaatikkoon ei kuulu lisätä makeutusta, vaan sen makeutus tulee peruna-vehnäjauhoseoksen imellyttämisestä. Käytännössä kuitenkin enää harvalla on vanha kunnollinen leivinuuni, jonka päällä lämpötila pysyy imellyttämiselle otollisena. Ei ole leivinuunia meilläkään, joten perunamassa sai loput makeudestaan sokerista. Omaan makuuni perunalaatikon tulee olla oikein makeaa ja löysää. Tuo ensimmäinen laatikkoni oli ihan hyvää, muttei niin löysää ja makeaa kuin olisin toivonut.

Kotona lupauduin valmistamaan joulupöytään uuden perunalaatikon, ja tällä kertaa äiti kaivoi kätköistään Suomalaisen Pohjan (turkulainen, nimestään huolimatta oikein mainio ravintola) perunalaatikkoreseptin. Tässä reseptissä ei edes yritetä imellyttää ja sokerin määrä onkin huikea! Lopputulos oli ehdottomasti herkullisin tähän mennessä maistamistani laatikoista, ja vaikka perunalaatikkoa onkin syöty kyllästymiseen asti maltan silti laittaa tämän tänne talteen, ensi vuoden jouluateriaa varten.

Perunalaatikko
1 kg perunaa
1/2 dl vehnäjauhoja
1 rkl suolaa
2 dl sokeria
8 dl täysmaitoa
3/4 dl kuohukermaa

Muhenna keitetyt perunat kuumina survimella ja lisää joukkoon ensin kuivat aineet, sitten nesteet. Laita laatikko 155-asteiseen uuniin noin kahdeksi tunniksi. Perunalaatikko kannattaa syödä heti sen valmistuttua - se kuivuu uudelleenlämmityksessä.

uusi matto ja tärähtänyt meininki

2009-12-22T15:27:00.004+02:00

Täytyy nolosti tunnustaa, että tänä vuonna joululahjaostoksilla olen keskittynyt lähinnä omiin lahjoihini. Osa on vielä hankimattakin, koska olen lahjojen etsimisen sijaan kierrellyt mattokauppoja. Jouluksi näet piti ehdottomasti saada uusi matto, koska edellinen oli koirien jäljiltä ikävässä kunnossa. Mielessä oli joko turkoosi tai violetti nukkamatto. Etsintä oli kerrassaan epätoivoista. Askosta löysin ihanan kiiltävänturkoosin pitkänukkaisen maton, mutta se oli jätettävä kauppaan kun näin sieluni silmin Harmi-koiran kiskomassa nukkia siitä irti. Sen maton peseminen olisi myös mahtanut olla kauhistus. Onneksi viimein löytyi kriteerit täyttävä turkoosi yksilö. Se näyttää ihan kokolattiamattopalalta, mutta toivon mukaan kestääkin sitten sen mukaisesti. Väri ainakin on mainio.

jouluateria

2009-12-20T23:40:00.002+02:00

Oijoi! Maha on vieläkin ihan pinkeänä ylensyömisestä, vaan silti tekisi mieli käydä maistelemassa ylijääneitä ruokia. Pidimme tänään ystävien kanssa jouluillallisen. Jokainen toi yhteiseen pöytään muutamia omia lempiherkkujaan, ja komean pitopöydän saimmekin aikaiseksi. Tuliaisiksi sain suloisia limetinvihreitä hortensioita. Harmi-koira toki tavalliseen tapaansa varasti show'n syömällä salaa pöydältä kaiken voin, ja oksenteli sitten sitä pitkin iltaa. Tällä kertaa kaikki kuvat on ottanut Tanja. Ihana ilta ja ihanat ystävät, kiitoksia!

Menu

hunaja- ja konjakkigraavilohta
kylmäsavulohta
savulohisalaatti
kirjolohen mätiä, smetanaa ja sipulia
viidenkymmenen juuston salaatti
saaristolaisleipää
sämpylöitä

***
lanttulaatikko
imelletty perunalaatikko

***

luumurahka
karpalo-kinuskikakku

pinkki hyasintti

2009-12-18T00:59:00.004+02:00

Kukkakaupassa oli mahtavan värisiä hyasintteja. Perinteisen vaaleanlilan, vaaleanpunaisen ja valkoisen lisäksi oli kahta sävyä violettia ja syvää pinkkiä. Tykkään kovasti hyasinteista ja valkoisia on täällä nytkin useampi. Noita erikoisvärejä en voinut vastustaa vaan ostin leikkokukkina violetteja ja ruukussa tuon kuvan pinkin. Kukkahulluudessa ostin lisäksi pinkkejä neilikoita kuihtuneiden tilalle ja ystävälle jouluruusun kiitokseksi.

ruusuja, kuusi ja marokkolainen teepannu

2009-12-11T15:54:00.004+02:00

yön kuvia

2009-12-10T11:15:00.003+02:00

Kipeänä yhä edelleen. Joskus on melkein mukavaa sairastaa pieni, parin päivän flunssa. Jäädä kotiin peiton alle katsomaan huonoja elokuvia ja juoda huoneenlämpöistä Jaffaa. Sen sijaan tällainen viikon sairastelu on kerrassaan tympeää. Haluaisin mennä töihin ja ylipäätänsä lähteä kotoa jonnekin.

Eilen valvoin myöhään ja kävin päästämässä koirat pihalle kolmelta yöllä. Illalla oli satanut pikkuisen lunta. Taivas oli ihan lohenpunainen ja kellertävät katuvalot lisäsivät pikkumaisemaan omat sävynsä. Parasta kuitenkin oli täydellinen hiljaisuus, niinkuin lumi olisi vaimentanut viimeisetkin äänet. Sammutin kaikki valot sisältä ja katselin pihaa. Menin hyvällä mielellä nukkumaan.

sairaspesän valonpilkahduksia

2009-12-07T16:05:00.000+02:00

Neljättä päivää kipeänä. Tylsää... Taas yksi huonosti nukuttu yö takana ja pahaa pelkään että lisää moisia edessä. Onni onnettomuudessa että kunto on kuitenkin sen verran hyvä, että pystyy puuhastelemaan kaikenlaista pientä täällä kotona. Ennen kipeytymistä ehdin leipoa noita kuvan minttusuklaamuffinsseja, niillä ja teellä on nyt sitten pääasiallisesti eletty. Onneksi ihana Tanja on käynyt joka päivä täällä herkkukassin kanssa. Mäyriksetkin ovat päässeet lenkille. Anniina toi teetä ja tomaatteja. Kiitos, ihanat ystävät! Iloitsin myös edellisviikon kirppissaaliista: pari uutta lautasta kokoelmiin. Tykkään erityisesti tuosta lintulautasesta. Siinä on niin hieno leima että piti kuvata sekin. Teetä juodessa lueskelin vanhaa ainekirjoitusvihkoani. Ajattelin viedä sen töihin. Aineet on näet kirjoitettu samassa iässä kun omat oppilaani nyt ovat, ehkäpä heitä huvittaisi nähdä tuo vihko.

bambiprojekti

2009-12-05T12:01:00.004+02:00

Löysin punaisen bambipumppupullon kirpparilta aikoja sitten. Se on napottanut tiskipöydällä siitä asti, pidän siinä tiskiainetta. Käytännöllisyyden huippu se ei kylläkään ole - se näet pysyy vähän huonosti pystyssä. Muutoin se on esineenä lähes täydellinen. Olen pyöritellyt tässä pitkään mielessäni uusien kankaanpainoseulojen valmistamista, ja ryhdyin tänään testailemaan bambin käyttökelpoisuutta uusia kuoseja ajatellen. Suunnittelin värjääväni vanhat kulahtaneet keittiöpyyhkeeni pesukoneessa jollain punaisen sävyllä jonka jälkeen niihin voisi painaa pinkkejä bambeja. Luonnostelin ja skannailin sairaspäivän huviksi tänään tällaisia.

edit: Vaihdoin kokeilubambin vähän vähemmän kirkkaaseen ja lisäsin samalla kuvan bambimäyräkoirasta :) Molemmat kuvat on tehty käsittelemällä skannattuja viivapiirroksia. Yhdistin niihin myöskin skannattua lahjapaperia. Mäykystä tulee joulukortti. Ajattelin nyt kuitenkin vielä uhmata Ifolorin magentaa ja tilata sieltä pienet erät kortteja. Bambi menköön samalla vaivalla, vaikka se ei ole kyllä joulukorttia nähnytkään. Mitäs me pienistä...

edit2: Bambifiiliksiin sopivaa musiikkia: Nouvelle Vague / CA Plane Pour Moi

täydellinen joulukortti

2009-12-04T20:33:00.002+02:00

löytyy Polkka Jam -nettikaupasta. Samaan sarjaan kuuluu muitakin ihanuuksia, näitä mäyriksiä oli myös sinisenä. Tahtoo!

kuva: Polkka Jam

ensimmäinen kirjakokeilu

2009-12-03T16:33:00.004+02:00

Tänään ennätin kotiin valoisaan aikaan. Oli vieläpä oikein kaunis sää, ihanaa kun on taas pakkasta ja maa on kuivaa ja ilma kirpeää! Posti oli tuonut alkuviikosta tilaamani kirjat ja pääsin samalla kuvaamaan siitä pari aukeamaa. Tilasin kirjat reilu viikko sitten Ifolorilta, blurbista haaveilin alunperin mutta pelkäsin etteivät kirjat ehtisi jouluksi. Ihan tyytyväinen en kirjoihin ollut, suurimmaksi osaksi tyytymättömyys johtui ihan omista taidoista. Taitto ei ollut paras mahdollinen ja osa kuvista oli aika valjuja. Seuraava kirja onnistuisi ihan varmasti huomattavasti paremmin nyt kun on nähnyt valmiin tuotoksen. Kirjan laatu sen sijaan oli melko hyvä - magenta vain toistui ihan omituisesti, osa sävyistä näytti kadonneen ja tilalla oli vain suuri yksivärinen pinta. Myöskin kirkkaat vihreän sävyt näyttivät omituisilta. Parhaiten onnistuivat neutraalimmansävyiset kuvat, ohessa muutama suosikkiaukeamani. Niin, ja uudet kengät :) Kaikki kirjan kuvat ovat mummolasta.

marraskuun viimeinen sunnuntai

2009-11-29T18:50:00.003+02:00

Sunnuntai. Mukavia ruokavieraita. Pestomarinoituja broilerifileitä vuohenjuustolla, pehmeitä uunijuureksia, salaattia paahdetuilla pinjansiemenillä, mutakakkua kanelikermavaahdolla, tuoreita viikunoita ja taateleita. Ruotsintuliaisina hienot peurakynttilät. Koiratkin saivat oman broileripalansa, raakana tosin ja ilman mausteita.

peurahuolia

2009-11-25T17:24:00.001+02:00

Ostin Scandinavian Music Groupin levyn, vaikka katsoin että levyllä oli monta samaa biisiä kun edellisellä levylläni. Levyn kansi oli vain niin kertakaikkisen mahtava, että se oli kuitenkin saatava. Onneksi ostin, levy on oikein hyvä. Ainoa harmipuoli asiassa on, että levyn kannen ansiosta tekisi kovasti mieli sorkkia omaa peuratauluani. Kyllä tuo minun peurani on melkoisen neitimäinen tuohon levyn kannessa komeilevaan otukseen verrattuna. Ehkä ovat eri lajia kumminkin? Tuo minun peurani jää hauskasti hohtamaan vielä valojen sammuttamisen jälkeen, ja vaikka se tuijottaakin suoraan sen katse ei häiritse.

Valkoinen joulukuusi saapui ennätysvauhtia ja sain sen kotiin jo maanantaina. Se on nyt pystytetty olohuoneen nurkkaan ja odottaa vielä hetken koristeitaan.

2009-11-22T13:07:00.002+02:00

Muoviponit jalostuivat viimein naulakoksi. Alunperin tarkoitus oli sahata ponit puoliksi, kiinnittää ne sopivaan puurimaan ja lopuksi maalata koko naulakko spraymaalilla. Jotenkin kummallisesti lopputuloksesta kuitenkin tuli, jos mahdollista, vieläkin kitschimpi... Maalasin kirpputorilta hankitun muovikehyksen pinkiksi, päällystin kehyksen taustalevyn paperilla ja kiinnitin lopuksi ponit siihen. Naulakko vaatii vielä pientä tuotekehittelyä, sillä viimeinen poneista ei onttona pysy kunnolla kiinni. Naulakkoa varten kyllä oli riittävä määrä poneja, kunnes Harmi-koira ehti väliin. Tuo epämääräinen möykky kolmannessa kuvassa on se, mitä hyvästä ponista jäi Harmin käsittelyn jälkeen jäljelle. Samalla kun valmistin poninaulakkoa päällystin samoilla papereilla pari kenkälaatikkoa isomman naulakon päälle.

valkoinen joulukuusi

2009-11-21T12:43:00.004+02:00

Uudessa Toivekoti ja Puutarha -lehdessä esiteltiin joulukoteja. Ihastuin erityisesti värikkääseen tanskalaiskotiin (kuva 2) ja totesin että meille on myös saatava valkoinen joulukuusi! Kuusenhimoissa ehdin jo tilata sellaisen, vaikka ei sille oikeastaan ole tilaa missään. Olen aina karsastanut tekokuusia ja vannonut aidon nimeen... Voi olla, että katumus iskee vielä, mutta tällä hetkellä valkoinen kuusi tuntuu aivan mahti-idealta.

Toinen päähän iskostunut kodinkohennusidea liittyy tuohon kolmanteen kuvaan, joka on ikivanhasta Elle Deco -lehdestä (ihana Marokkonumero, löysin sen ihan sattumalta kirpparilta). Tykkäisin pylvässängystä; minusta on hauska ajatus että sänky olisi sellainen pehmeä pesä, vähän piilossa verhojen takana. Nykyiseen pikkumakuuhuoneeseen ei oikein pylvässänky istuisi, mutta laittamalla tuon kuvan tapaan verhotangon kattoon ja kauniit verhot sängyn jalkopäähän saisi ainakin vähän samaa tunnelmaa. Kävin jo tutkimassa Indiskan verhotarjontaa silmät kiiluen.

Aamulla paistoin paprikoita uunissa Tanjalta saadun ohjeen mukaan. Nyt kotona tuoksuu ihanasti paahdettu paprika. Olen yrittänyt jaksaa varustella itselleni sairaspesää, olo on hutera ja eilen illalla oli jo vähän kuumetta. Ei huvittaisi kyllä juuri nyt ollenkaan sairastella, kaikenlaista mukavaa olisi tulossa ja mieskin lähtee reissuun pidemmäksi aikaa. Varaanpa kuitenkin varmuuden vuoksi pinon lehtiä, huonoja elokuvia sekä jääkaapin täydeltä herkkuja.

keltainen marraskuu

2009-11-07T10:20:00.008+02:00

Aikaisemmin minulla oli selkeitä värikausia. Parikymppisenä vaatekaapista ei löytynyt kuin etupäässä mustia vaatteita. Sitä ennen oli sininen kausi, jolloin pukeuduin ja sisustin sinisen eri sävyillä - voi sitä ihanuutta kun lapsuudenkodissa sain valita huoneeseeni vaaleansinikukalliset tapetit, siniraitaiset räsymatot ja kukalliset röhelypussilakanat! Vähitellen vaaleansininen vaihtui koboltinsiniseen. Siniselle olin pisimpään uskollinen.

Tuntuu ihan hullulta ajatukselta tuollainen värilokerointi. Tykkään kyllä edelleen siitä, että sävyt sopivat toisiinsa ja siitä että tietyssä tilassa käytetään pääasiassa yhtä väriä. Yksivärisyyden tilalle vain on tullut värihamstraus. Koko ajan tulee uusia, ihania värejä jotka alkavat salakavalasti tunkeutua vaatekaapin kautta kotiin - nyt uusin hullutus on tuo keltamullankeltainen. Kylmä kadmiuminkeltainen ei ole hullumpi sekään. Riikinkukon muutettua olohuoneeseen alkoi tehdä mieli vihreää ja sinistä.

Aamulla harjoittelin espressonkeittoa vastajauhetuista pavuista. Kelvollista baristaa minusta ei kyllä tule, mutta onneksi kahvipakkaus sentään oli hieno ja keltainen.

ostin poneja...

2009-11-01T18:36:00.003+02:00

kylläkin tylsästi muovisia. Ja vielä tylsemmäksi menee (ainakin ponien kannalta) - tarkoitus on nimittäin sahata ne kahtia, kunhan sopiva työväline löytyy. Sen jälkeen ruuvaan ne alustaan ja maalaan luultavimmin pinkiksi. Kullanvärikin voisi olla makea. Talo&Koti -lehdessä oli muovieläimistä tehty musta naulakko, ja idea oli niin hauska että haluan sellaisen ehdottomasti meillekin.

riikinkukkoa jälleen

2009-10-25T17:44:00.003+02:00

Meillä oli eilen juhlat, oikein mukavat juhlat olivatkin. Juhlavalmisteluiden kanssa tuli hirmuinen kiire, kun perjantai-iltana siivoamisen sijaan sain intoa viimeistellä riikinkukon. Sulkien ja tapettikuosin yhdistäminen oli hankalaa eikä lopputulos ehkä vieläkään ole ihan täysin mieleen. Riittävän hyvä siitä kuitenkin tuli, ja kukko ripustettiin seinälle ennen vieraiden tuloa. Olin suunnitellut tarjoavani vieraille kakun kanssa karkkisushia, mutta ne jäivät kiireessä tekemättä. Ehkäpä pitääkin sitten järjestää uudet juhlat jotta pääsee tarjoilemaan niitä.

riikinkukko

2009-10-21T22:50:00.003+03:00

Oma riikinkukko on ollut mielessä jo pidemmän aikaa, olenpa siitä tainnut jossain aikaisemmassa postauksessa mainitakin... Luonnostelin linnun maalauspohjalle jo ajat sitten, mutta vasta tänään sain tartuttua siveltimeen. Löysin vielä pienen jämäpalan ihanaa tapettia, jota ei voinut jättää käyttämättä - niinpä liimasin sen riikinkukon pyrstöksi. Pyrstö on vielä keskeneräinen, mutta teki mieli kuitenkin laittaa välivaihekuva. Lintuun ja oksaan olen aika tyytyväinen. Parasta kuitenkin oli maalata taas pitkästä aikaa.

neljä koiraa ja patja

2009-10-18T21:25:00.004+03:00

Syyslomavillityksessä pitää laittaa vielä yksi postaus :)

Toin mummolasta vanhan flokkipatjan. Koiratkin pitävät siitä kovasti. Erityisen hauskaa näyttää olevan tikkauspallukoiden natustaminen. Päivän aikana ryökäleet ehtivät myös varastaa terassilta porkkanoita. Ruokailupaikkana käytettiin toki huomaamattani patjaa, sillä seurauksella että siinä on nyt hieman oranssia. Jos neljän koiran taloudessa sisustaminen vaatii mielikuvitusta, niin vaatii se kyllä pitkää pinnaakin. Murr! (Ja kovasti viattoman näköisenä siinä patjalla vielä makoilevat, mokomat rontit.)

ihanat syysvärit

2009-10-18T21:00:00.004+03:00

Syksyisin on oikeastaan mukavinta mennä taimimyymälään. Kasvien värit ovat ihan parhaita, ja on mukavaa kun ne ovat paljon harmonisempia keskenään kuin vaikkapa kesäkukat. Tänä vuonna hankin syysistutuksiin kirkkaanvärisiä kanervia, marjakanervan ja koristekaalin. Lisäksi toin maalta (omasta metsästä) pieniä kuusia, katajanoksia, jäkälää ja sammalta (sammalta ei voi koskaan olla puutarhassa tarpeeksi). Ihanat syysvärit miellyttävät myös vaatteissa, joten vaatekaappikin on viimeksi karttunut violeteilla ja vihreillä vaatteilla.

laukkuhamsteri

2009-10-18T20:28:00.003+03:00

Kirpputorilta löytyi viimein sopiva vanha matkalaukku koiranpetiprojektia varten. Testailimme Harmin kanssa tavallisella tyynyllä, ja hyvin toimii. Pitää vielä löytää sopivia kankaita laukun vuoritukseen ja itse petiin. Ehkä jotain tummasävyistä kukallista? Samaiselta kirpputorilta löytyi myös toinen pakko-saada -laukku: musta pussukka kultaisella bambibrodeerauksella. Tahtoisin ehkä kuitenkin pussukkaan jonkinlaiset sangat - kultaisesta helminauhasta saisi ehkä sopivan...

2009-10-15T11:24:00.002+03:00

Ensimmäiset yöpakkaset olivat tappaneet pihan daaliat.

2009-10-11T19:34:00.002+03:00

Kirpputorilta löytyi aivan ihanat okrankeltaiset kengät. Ne sopivat mainiosti valmisteilla olevan tunikan kaveriksi. Tänään oli muutoinkin hyvä kirppispäivä. Löysin teepannun, mustan ja pullean. Tarkoituksena oli hankkia valkoinen kannu, mutta tuo musta on hurjasti parempi. Illlalla taidan hauduttaa siinä teetä ja syödä salaa jääkaappiin piilottamani viimeisen panna cottan, okrankeltaiset korkkarit jalassa :)

Talouteen saapui chihuahua

2009-10-05T20:19:00.004+03:00

... kylläkin vain taulun muodossa :) Maalaus on Szilvia Vihriälän.

undulaatteja tarjottimella

2009-10-04T18:00:00.004+03:00

Ehdin pitkästä aikaa kirpparille. Uhmasin sadetta ja laitoin jalkaan Maija Poppasen saappaat. Tänään oli onnea ja löysin monta kiinnostavaa pöytää. Päivän paras löytö oli ehdottomasti keltareunainen peltitarjotin undulaateilla - siinäpä sitten kuvailinkin kaiken mahdollisen. Hyvä löytö oli myös tuo fuksianpunainen villapeitto muutamalla eurolla. Se päätyi toistaiseksi divaanille. Viisi sinistä lautastakin löytyi. Yhtä hienoja ne eivät ole kuin edellinen lautassaalis, mutta ajavat asiansa mainiosti.

Kirpputoripäivään kuuluu aina brunssi kierroksen jälkeen. Olen jäänyt pahasti koukkuun noihin Pirkka -sarjan italialaisiin jälkiruokiin: tiramisuun, panna cottaan ja creme bruléeseen (miten ihmeessä nämä on tarkoitus kirjoittaa). Kuvassa on jälkimmäinen, ja se on aivan mahtavaa herkkua erityisesti Earl Greyn kanssa.

Loppupäivän onkin sitten satanut, joten olen laiskotellut sisällä jokseenkin koko päivän. Valosarjan kaivoin kaapista ja kiedoin eteisen peilin ympärille vain todetakseni että se näyttää harvinaisen pöljältä... Olkoon siinä kuitenkin niin muistan hankkia hauskemman valosarjan tilalle. Uuni piti pestä, ja koska ohjeessa neuvottiin lämmittämään uuni vielä pesun jälkeen kuumaksi ajattelin laittaa pellille anista ja kardemummaa tuomaan tuoksua. Unohdin mausteet uuniin, ja nyt täällä haisee kärähtänyt anis. Kuinka kätevää. Onnistuin myös naarmuttamaan auton ja lukitsemaan itseni ulos, joten ehkä onkin viisainta pysytellä sisätiloissa tekemättä mitään koko loppupäivänä :)

takaisin Tangeriin

2009-10-03T11:59:00.005+03:00

Aamulla iski ikävä. Katsoin koneelta viimekesäisiä kuvia Tangerista ja haaveilin kirkkaasta valosta. Selailin myös ihanan Marrakech Designin sivuja - on ehkä onni etten löytänyt niitä ennen kylpyhuoneremonttia, olisin varmasti hullaantunut ja saanut kaikenlaisia pöhköjä ideoita. Tavalliset kaakelit eivät oikein enää tunnu miltään nähtyäni marokkolaisia ihanuuksia. Tein vielä minttuteetä viimeisistä pakkasenpuremista rääpäleistä kultareunaiseen teelasiin. Kolme nahkapallia ovat edelleen vailla täytteitä terassilla. Taidan tänään käydä ostamassa ainakin kahteen täytettä ja tuoda ne viimein sisälle.

2009-09-27T22:01:00.002+03:00

Pitkä viikonloppu takana. Uusia, mielenkiintoisia ihmisiä ja vanhoja ystäviä joita olen tavannut ihan liian harvoin. Kolme kaupunkia ja yksi maalaispitäjä. Satoja autossa istuttuja kilometrejä. Tuliaisina fuksianpunaisia kukkia, kaiken maailman kasviksia ja marjoja, sisustuslehtiä ja muutama astia kirpputorilta.

Sain syntymäpäivälahjaksi Ostindia-astioita hirmuisen määrän. Niitä on niin paljon, että yhdessä kattauksessa ne näyttävät jo hieman hassuilta - niinpä päätin ostaa niiden seuralaisiksi aina sopivia sinivalkoisia astioita kirpputoreilta. Tähän saakka olen pitänyt aina yhtä kuppia käsilaukussa löytämättä mitään. Tänään kuppi ei ollut mukana ja johan lautasia oli joka puolella! Raaskin ostaa ainoastaan tuon yhden kun sen ajattelin varmasti sopivan.

Huokaus. Ihana viikonloppu ja silti väsyttää ihan mahdottomasti. Nukkumaan siis... Hyvää yötä.

vihreä ja vähän väsynyt

2009-09-23T22:11:00.003+03:00

Eilen ja tänään pukeuduin vihreään. Erityisesti kirkas, tuollainen mintunlehdenvihreä tuntuu oikein mukavalta päällä. Maanantaimanian jälkeen palasin paiskimaan töitä (epä)normaaliin tahtiin. Taas on väsynyt ja pöhnäinen olo. Päiviin on kuitenkin onneksi mahtunut monenlaista mukavaa, kuten ompelukerho tänään illalla. Kirpputorilta löytyneestä keltaisesta ruusuverhosta valmistuu tunika jota jo kovasti odotan. Ihan parasta tuossa ompelukerhossa on kuitenkin hyvä seura - melkein unohtuu että olen porukan onnettomin tumpelo. Leikkasin tänäänkin keskiosan kahtia tarkoista ohjeista huolimatta... No, ehkä minullakin on vielä toivoa. Ainakin keskiosat muistan vastedes jättää keskeltä kiinni.

maanantaimania

2009-09-21T16:59:00.006+03:00

Kun lähtee töistä maanantaisin ihmisten aikaan, ehtii...

käydä kaupassa toteamassa, että pannacotta-vanukkaat ovat loppu.
tehdä viikon ruokaostokset vanukaspuutosärsytyksestä huolimatta.
keittää makkarasoppaa.
juoda teetä ja katsoa eilisen Family Guy:n.
tehdä ihanalla tehosekoittimella kauniinvärisiä kasvissoseita koirille (kaalisose on erityisen hienoa).
pakastaa kaksi litraa kasvissoseita.
harventaa yrttejä.
pestä pyykkiä.
ripustaa vaatteita kaappiin.
laskea hameet, kun huomaa ettei ripustimia ole tarpeeksi.
miettiä, onko ylipäätään tarpeellista omistaa 19 hametta.
ihailla puhjenneita orkideankukkia, ikinä ennen en ole saanut niitä kukkimaan uudestaan.
vastata hassuun sähköpostiviestiin.
ottaa kuvia.
tehdä blogipostauksen.

ja kello on vasta vähän yli viiden. Tämä pitää ehkä ottaa tavaksi, normaalisti olisin vielä tähän aikaan töissä. Mukavaa käyttää työenrgiaa välillä johonkin muuhunkin. Seuraavaksi pakkaan koirat autoon ja lähden treenaamaan. Illalla lupaan olla tekemättä mitään.

aika ihana viikonloppu

2009-09-20T21:50:00.004+03:00

onni on uusi tehosekoitin

2009-09-13T20:09:00.004+03:00

Perjantaina saapui hartaasti odotettu tehosekoitin. Nyt viikonloppuna olen enimmäkseen leikkinyt sillä: mansikkabanaanismoothieita itselle ja kasvissoseita barffaaville koirille. Hyvästi sauvasekoitin! Ainoa harmipuoli hommassa on, että keittiötasolla rivissä pönöttävät kodinkoneet tuovat mieleen kodinkonemyymälän. Kaappiin en kyllä halua piilottaa niitä. Lempikapistukseni on vaaleanpunainen espressokone, ihan jo senkin takia että millään kodinkoneella ei ole yhtä mainiota tarinaa takana. Maidonvaahdotin on siitä rikki ja se pitää ihan hirmuista meteliä, mutta se ei haittaa. Sillä tehty latte on lempijuomani, erityisesti tumman suklaan kanssa.

herkkuviiliä

2009-09-09T17:39:00.003+03:00

Pihiyspuuskassa kokeilin ensimmäistä kertaa omatekoista viiliä - viilinjuuri valmiista viilipurkista kulhojen pohjalle, päälle sopivasti maitoa ja hyvä sekoitus. Laitoin purkkien päälle vielä lautaset suojaksi ja jätin pöydälle vuorokaudeksi tekeytymään. Lopuksi vielä kulhot jääkaappiin jäähtymään. Tänään maistoin sitten ensimmäistä päärynähillon ja kanelin kera, ja olipa mahtavaa herkkua! Hauska syödä viiliä ihan oikeasta astiasta muovipurkin sijaan. Puutarhasta löytyi kaksi uutta ilonaihetta - omia puolukoita, kokonaista neljä kappaletta. Rucolakasvatukset eivät tuottaneet mitään syötävää, mutta tuo valkoinen rucolan kukka on niin hieno, että sen takia jo kannatti yrittää :)

aamu

2009-09-07T17:56:00.003+03:00

Lomalla unohtui autuaasti miltä tuntuu olla suurimman ajasta taas semmoisessa väsymyspöhnässä. Pää tuntuu tahmealta ja silmäluomet painaa. Aamuisin ei meinaa päästä sängystä ylös - tänäänkin aamulenkin jälkeen kaivauduin takaisin vällyjen väliin ja nukahdin uudelleen vartiksi. Sen verran ennen töihinlähtöä juuri ja juuri ehtii. Maitokahvilasillinen lakkasi tehoamasta aikoja sitten. Eräänä aamuna (sellaisena, jolloin pää tuntui erityisen raskaalta) oli erityisen hieno aamuhämärä. Kamera ei pysynyt ihan mukana kuvauksissa. Ei se mitään, lopputulos soveltuu hienosti mielentilaani.

pinkkiä keltaisella & marokkolaista minttuteetä

2009-08-31T15:01:00.006+03:00

Espanjanreissulla näin hienoja kukkia, jotain tulikruunuja tai vastaavia nimeltään. Niitä saa kyllä täältä Suomestakin, mutta ei ihan yhtä rehevinä. Tykkäsin niistä koska niissä oli ihan hurja määrä erilaisia värivariaatioita. Paras kasvoi pihalla - reunoiltaan aniliininpunainen ja sisältä keltainen! Aikaisemmin tuo väriyhdistelmä ei innostanut, mutta tuota kukkaa katsellessa se alkoi houkuttaa ihan hurjasti. Niinpä se eksyi ensin vaatteisiin ja sitten ihan pikkuisen sisustukseen. Puutarhastakin olin aikeissa hävittää kaikki keltaiset kukat (ja pitää vain punaisen, sinisen ja valkoisen sävyjä), vaan nytpä taidan suorastaan hankkia niitä lisää. Kulta on toki ihan oma lukunsa, mutta kuvat passasivat mainiosti keltaisten kanssa. Eilen meillä kävi mainioita ruokavieraita joille tarjoilin uunilohta ja mutakakkua. Mutakakun kanssa kokeilin ensimmäistä kertaa minttuteetä Marokon tyyliin. Tee tarjoiltiin toki asiaankuuluvasti Tangerista käsi pitkänä raahatuista kultalaseista. Tuo ylin kuva minttuteetarjoilusta on Tanjan ottama, kiitoksia siitä. Pitänee liittää mukaan myös minttuteen ohje, siitä tuli melko oikeanlaista. Seuraavaksi ajattelin kokeilla kardemummaa joukkoon.

***

marokkolainen minttutee

tuoretta minttua
ruokosokeria
vihreää irtoteetä

Laita pieniin laseihin maun mukaan ruokosokeria pohjalle. Lisää päälle reilusti minttua. Hauduta vihreää teetä pannussa valmiiksi ja kaada laseihin. Oikea marokkolainen tee on todella makeaa ja tarjoillaan yhtä makeiden leivonnaisten kanssa. Tai mattokauppojen lomassa ;)

hopeanhimoa

2009-08-30T11:43:00.002+03:00

Meillä oli makuuhuoneessa päätyseinällinen vaaleansinisiä ja valkoisia isoja kukkia, maalasin ne ennen kuin muutimme tänne. Periaatteessa ne olivat ihan hauskoja, mutta kyllästyin siihen että ne liiaksi määrittivät pienen makuuhuoneen tekstiilien värejä. En yleensä ole kovin ennakkoluuloinen saati arka värien yhdistelyn suhteen, mutta tuo vaaleansininen seinä vain kerta kaikkiaan riiteli kaikkien muiden värien kanssa (paitsi valkoisen, sinisen ja ruskean sävyt se hyväksyi kiltisti). Vähän se yritti riidellä kuosienkin kanssa. Pyörittelin pitkään tuon ärsyttävän seinän maalaamista piiloon, ja ostin jo maalitkin sitä varten. Vetkuttelevalle luonteenlaadulleni tyypillisesti en saanut pitkän kesäloman aikana tehtyä mitään seinälle ja työt ehtivät alkaa. Työssäni syksy on ihan hullun kiireistä aikaa - tässä parin viikon työrupeaman jälkeen takana on jo useampi 12-tuntinen päivä. Ehdin jo kesälomalla unohtaa, miltä tuntuu väsymyspöhnä ja pään tahmeus mikä ei lievity ennen viikonloppua... Kaiken tämän kiireen keskellä sitten raivasin makuuhuoneen ja korkkasin maalipurkit. Seinä oli niin ärhäkkä, ettei meinannut peittyä aluksi millään. Otin käyttöön lisäksi maalipurkkien jämiä, ja vuorotellen maalasin ja hieroin seinää sopivanlaiseksi. Halusin seinästä hopeisen. Yhdeksän maalikerroksen jälkeen päätin hyväksyä lopputuloksen vaikkei se ihan sellainen ole kuin ajattelin. Tarpeeksi hyvä kumminkin, ja valaistuksella voi sitten tehdä loput. Kameleonttiseinän kuvaaminen oli ihan hirmuisen vaikeaa, mutta ehkä noista jotain välittyy. Hopeinen seinä saattaa osoittautua tosin yhtä vaativaksi kuin edeltäjänsä. Se jo selvästi haluaisi seurakseen vuoritetut samettiverhot ja sängylle muhkean tekoturkispeiton. Näinköhän se alistuu limetinvihreisiin tai fuksianpunaisiin pussilakanoihin ollenkaan...

azul y turquesa

2009-08-12T23:49:00.006+03:00

Kotona jälleen. Tuntui kuin olisi palannut kokonaan uuteen vuodenaikaan, niin syksyistä täällä Helsingissä jo on. Raikas ilma tuntuu auringonporotuksen jälkeen ihanalta. Pilviä ja sadetta! Ja vihreää, tosin vihreän sävyt olivat kahdessa viikossa muuttuneet kovasti keltaisemmaksi. Muut kuvat saavat tosin odottaa hetken, vielä tekee mieli katsella Marokon ja Espanjan kovaa valoa ja turkoosin ja sinisen sävyjä. Niitä matkusti tänne kotiinkin - pahanlaatuinen nahkapallihulluus iski basaareissa ja matkalaukku pinkeänä matkasin Suomeen kolmen nahkapallin kera. Nahkiaiset odottavat täytettä (ja yksi kirpputorilta ostettu korjausta) terassilla. Kaikkien mahduttaminen olohuoneeseen taitaa kyllä muodostua ongelmaksi...

Ystävän sisustusinto on tarttuvaa laatua - nahkapalliprojektin lisäksi aion vaihtaa koirientapponojatuolin divaaniin ja maalata makuuhuoneen seinän hopeiseksi. Olohuoneeseen sopisi myös mainiosti riikinkukkotaulu. Olen tässä illan ihastellut riikinkukkokuvia ideoita etsien, erityisesti tästä kuvasta pidän kovasti. Itselle tosin maalaan oikein värikkään kukon :)

lisää Tangeria

2009-08-08T11:23:00.004+03:00

vielä Tangeria

2009-08-08T11:02:00.007+03:00

Tanger

2009-08-07T09:59:00.012+03:00

Yksi matkustushaave toteutettu - kävimme visiitillä Marokossa. Täältä Espanjasta käsin sinne on helppo matkustaa. Vähän kuin Helsingistä lähtisi Tallinnaan. Kapeimmillaan Marokon ja Espanjan väli on vain 14 kilometriä, ja lautalla pääsikin Tarifasta Tangeriin varsin nopeasti. Tanger oli ihana kaupunki! Ihan erilainen kuin mikään paikka missä olen aikaisemmin käynyt. Näin lyhyellä vierailulla sai vain pienen pintaraapaisun ja edelleen on vähän hämmentynyt olo. Medinan ja kasbahin alue oli hurjan kaunis. Ja basaarit! Värit ja valikoimat olivat suorastaan pyörryttävät minunlaiselleni harakalle, joka puolella oli kaikenlaista ihanaa. Kaupankäynti oli hulluakin hullumpaa, varsinaista teatteria. Suomalaiseen kaupassahaahuiluun ja vaisuihin myyjiin tottuneena tuotti kyllä suuria vaikeuksia ryhtyä kiivaaseen tinkimiseen, mikä kyllä sitten lopulta oli ihan hauskaa. Tuliaisiksi hankin haaveilemani marokkolaiset nahkapallit: yhden turkoosin ja yhden petroolinsinisen.

colores de la tierra

2009-08-04T02:16:00.011+03:00

Mukava päivä. Viisi astetta viileämpää. Kaikki jälleen terveinä, ja uutta matkaseuraa saapui sunnuntai-iltana Suomesta. Saunottiin ja uitiin kuutamolla. Tänään pitkänpitkä aamiainen, kävelyä ja ostoksia kaupungilla (löysin maailman parhaat Iines Ankka -housut, parhautta!), mustekalarenkaita, appelsiininmakuista juustokakkua, kynsilakkaa ja turkoosinsinistä jäätelöä rannalla. Illalliseksi syötiin rapuja ja bruschettaa asiaankuuluvilla lisukkeilla. Nyt on ihanan raukea olo kaiken uinnin, kävelyn ja herkuttelun päätteeksi, joten tähän tunnelmaan sopii nyt hyvin päivän kuvasaaliista nämä ruskean ja punaisen sävyt. Espanjan väreistä tulee aina ensimmäiseksi mieleen maan värit, ja sitten valkoinen ja sininen. Tähän aikaan vuodesta varsinkin ruskean sävyt hallitsevat maisemaa kun kaikkialla on kovin kuivaa, ja oikeastaan vaan hoidetut ja nahkealehtiset kasvit ovat nyt vihreitä.

verde

2009-08-01T13:49:00.009+03:00

Vihreä päivä. Laiskottelua. Lounaaksi vuohenjuustosalaatti ja illalla kesäkurpitsapyttipannua. Tee pilasi idyllin - oli vain Earl Greytä.

pihviä lusikalla

2009-07-31T23:01:00.014+03:00

Tämä päivä on ollut enimmäkseen syömistä. Aloitin päivän mehukkailla kiivimollukoilla ja kreikkalaisella jugurtilla hunajan kera. Suu tulee kipeäksi, mutta mitäpä siitä - hedelmät ovat täällä vain niin paljon parempia, että niitä on suorastaan synti olla syömättä. Varhaisaamiaista jatkettiin maitokahvilla ja englantilaisella aamiaisella (voissa paistettuja munia, chorizoa, nakkeja ja niitä eilisiä pekoniparkoja). Aamupala kuuluu asiaankuuluvasti nauttia terassilla. Tänään heräsimme aikaisemmin, ja ehdin riemastua kun taivas oli aivan pilvessä ja kaikki näytti niin paljon mukavammalta. Ehdin suunnitella sopivia kuvauskohteita kun aurinko harmikseni hetken päästä jo mollotti täydeltä terältä.

Jäätelö ei kuulu karppaajan ruokavalioon (kuten ei moni muukaan asia jota iloisesti syön), mutta vuorikiipeilyn verottaviin vaikutuksiin uskovana laskeuduin rantaan ja söin liian makean Maltesers-jäätelön meressä lilluvia turisteja katsellen. Jäätelö sai myöhemmin seurakseen suklaajääkahvin kun kävin jälleen lastaamassa kaupasta repun täyteen herkkuja. Tällä kertaa ostin sentään kylmäkassin, sillä olin huolissani suklaalevyjen sulamisesta - pekonit ja ruokamyrkytykset eivät niinkään pelota. Hikisen kiipeämisen jälkeen söin palkinnoksi kaupungista kuljettamiani oransseja persikoita. Ne olivat ihan oikeasti oransseja, niinkuin aprikoosit! Ja maistuivat ihanilta :) Makoilin uima-altaalla pitkän tovin persikoiden ja sisustuslehtien kera, se on ehdottoman tarpeellista jotta pystyy unohtamaan kiipeämisen ikävät muistot.

Päivän huipentuma oli kun tein yhtä vakioruuistamme - hampurilaista ilman sämpylää. Ruokalaji on hyvin yksinkertainen mutta oikein maukas: naudan jauhelihasta muotoillaan suuret pihvit, jotka paistetaan hyvin voissa. Pihvien pinnalle sulatetaan runsaasti cheddar-juustoa. Pihvit tarjoillaan jäävuorisalaatin, tomaatin ja hampurilaismajoneesin kera - tai mitä lisukkeita nyt sitten haluaakin. Pekonilla ja paistetulla munalla annoksesta saa vielä täyttävämmän. Hesen majoneesit ovat myös meillä erityissuosiossa. No, ehdin jo paistaa pihvit ja koota annokset valmiiksi, kun huomasin että astianpesukone oli käynnissä ja jokaikinen haarukka siellä sisällä! Koko taloudesta ei tietenkään löytynyt kertakäyttöhaarukoita tai mitään edes etäisesti haarukkaa muistuttavaa, joten pihvit piti syödä soppalusikoilla... Täytyypä sanoa, että kyllä väärät välineet pilaavat huomattavasti ruokanautinnosta ;)

Iltapalaksi söimme yhtä Espanjan vakioherkkua - kuorellisia isoja katkarapuja. Rapujen kyytipojaksi kävin vielä hullusta pikkulähikaupasta hakemassa ensimmäisen pullollisen valkoviiniä. Ja tuli siinä viininhakureissulla syötyä yksi minttujäätelöpallokin. Yhtä syömistä vaan tämä matkailu! Tänään ajattelin laittaa muutaman "normaalin" kuvan tänne lisäksi, sillä matkakumppanin vointi on jo siinä määrin palautunut että se jo ihmetteli miksi ihmeessä kuvaan vain jotain hemmetin kaakeleita. Pah :) Tuo sininen suolikoukero on muuten osa tämän kukkulan karttaa - tuon perusteella pitäisi sitten pystyä suunnistamaan...

kiipeilyä

2009-07-30T22:03:00.007+03:00

Tänään on ollut vähän tylsempi päivä. Puolisko on hankkinut itselleen kunnon kuumetaudin, joten ruuanhankinta on jäänyt minun kontolleni. Eihän siinä mitään muuten olisikaan, mutta lähin ruokakauppa sijaitsee alhaalla rannassa ja me majailemme vuorenrinteessä. Käytännössä homma toimii siten, että kiipeän mäen alas, täytän repun piukaksi kaupassa ja kiipeän mäen sydänkohtauksen partaalla ja hiestä märkänä ylös. Entisenä turkulaisena olen toki tottunut siihen, että joka suuntaan on ylämäkeä ja ainakin vastatuuli, mutta Turun mäet ovat vain poikasia tämän vuorenjärkäleen rinnalla. Kipuamista helpottaa ja hidastaa mukavasti kameran kanssa kulkeminen, saa hyvän syyn pitää useita pysähdyksiä. Pekoniparkojen kylmäketju katkeaa tosin ensimmäisellä sadalla metrillä, mutta pekoneista ei tingitä.

hikeä ja kaakeleita

2009-07-30T00:25:00.009+03:00

Saavuimme eilen kuumaan Fuengirolaan. Kaupunki on tuttu, täällä on tullut lomailtua useamman kerran. Tiesin siis odottaa kosteaa kuumuutta ja punanahkaisia englantilaisturisteja. Varsinainen turistirysä tämä paikka onkin, ja mietin että näinköhän täältä löytyy mitään erityisen kiinnostavaa, kuvaamisen arvoista. Ja löytyihän täältä, paljonkin. Pitää vain poiketa rantakadulta hieman sivummalle missä on paljon hauskoja pikkukauppoja tai lähteä kiipeämään vuorille joiden rinteiltä löytyy suloisia pikkuhuviloita. Erityisen ihastunut olen täkäläiseen rentoon rakennustyyliin, taidokkaisiin ikkunaristikoihin ja portteihin sekä värikkäisiin kaakeleihin. Puutarhurimieltä kaihertaa mahtavankokoiset ihmeköynnökset ja puina ja pensaina kasvavat huonekasvit ja kesäkukat. Ehkäpä teen vielä vierailun puutarhamyymälään reissun aikana, saa sitten oikein käännettyä veistä haavassa.

aamupalaa ja pöytäliinapohdintoja

2009-07-23T12:20:00.012+03:00

onni on oma piha

2009-07-15T10:43:00.016+03:00

Kivien kantamista. Vieläkin on kiveys kesken - haluaisin pihaan paljon pieniä kivipolkuja. Joku oli hylännyt hienon vaaleanturkoosin jakkaran jätelavalle. Hakuropaju otti kai nokkiinsa ja pudotti osan lehdistään. Koitan antaa sille erityishoitoa ja elättelen toivoa että se kestäisi talven yli.

Alppiruusut ja sammaleet saivat tänään aamupalaksi hapanta piimää. Olen erityisen ylpeä, että onnistuin kasvattamaan sammalta, ketunleipää, vanamoita ja puolukkaa alppiruusujen juureen. Ajattelin hakea niitä lisää. Ehkä myös kanervaa. Jokaisessa puutarhassa pitäisi olla Chagallinsininen penkki.

Ihana kirja löytyi matkalla asuntomessuille. Ensi kesänä aion kasvattaa ainakin kesäkurpitsaa suurissa ruukuissa ja ehkä bataatin terassille. Kiivit kuulostivat myös hauskalta. Epäilen tosin kasvilampun sopivuutta keittiön sisustukseen.

tiramisua...

2009-07-09T23:26:00.011+03:00

remonttia, sadetta ja ukkosmyrsky. Huomenna asennetaan uusia lattia, aika hauskaa kun pääsen kokeilemaan sitäkin. Varsinainen remonttireiska on minusta sukeutunut tällä Turun reissulla :)

Viikonloppuna kokeilin tiramisua toista kertaa uudella reseptillä. Ennen vannoin rahkatiramisun nimeen, kunnes sain maistaa ystävän luona italialaista tiramisua. Se oli vielä parempaa! Olen vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, mutta tämän takia olen jo useampaan otteeseen lipsunut periaatteista. Muutin hiukan reseptin ainemääriä, tässä oma versioni tuosta herkusta:

tarvitset:

Savoiardi-keksejä

vahvaa kahvia / espressoa

½dl sokeria

2 keltuaista

2 valkuaista

250g mascarpone-juustoa

Amarettoa maun mukaan

vaniljasokeria

kaakaojauhetta

Keksit ladotaan tarjoiluastian pohjalle ja kostutetaan kahvilla. Kahvia ei kannata laittaa liikaa, ensimmäinen tiramisuni oli pohjasta ihan mössöä. Täytettä varten vaahdotetaan omissa kulhoissaan valkuaiset ja keltuaiset+sokeri. Toisen tiramisun kanssa onnistuin paremmin, kun lisäksi vatkasin mascarponen notkeaksi Amareton kanssa. Näin tuorejuusto oli helpompi yhdistää valkuais- ja keltuaisvaahtoihin. Valmis täyte kaadetaan keksien päälle ja koko astia laitetaan jääkaappiin. Tiramisu on paras valmistaa mielellään edellisenä päivänä. Kaakaojauhe siivilöidään päälle juuri ennen tarjoilua.

Oi, ei olisi pitänyt kirjoitella tiramisuista, alkoi tekemään hillittömästi mieli! Seuraava projekti voisikin olla karppiversion valmistaminen. Ladyfingersien tilalle itsetehty mantelipohja... Näinköhän onnistuu.... Karppileivonnaisista ehdoton bravuurini on mutakakku. Sen reseptin voisikin laittaa tänne seuraavaksi.

maalarinvalkoista

2009-07-09T00:16:00.011+03:00

Viimeiset kaksi päivää ovat kuluneet maalatessa. Olen (tai olin ennen saunaa) yltäpäältä hiontapölyssä ja valkoisen maalin täplittämä. Hiuksista selvittelin juuri suurimmat maaliroiskeet. Sain kellastuneen paneelikaton maalattua valkoiseksi ja yhden seinän harmaaksi. Kuvittelin ehtiväni paljon enemmän, mutta tuon paneelin maalaaminen olikin yllättävän työlästä. Kellarista löytyi vanha tapettiliisteripurkki, siitä sai vielä tapetinirrotukseen toimivan tökötin. Tuota sinistä tapettia ei tosin onneksi tarvinnut irrottaa, se saa komistaa kylmän vinttikomeron seinää rauhassa.

Koirilla on tapana siirtyä aina samaan huoneeseen missä olen. Nyt ne makoilivat tyytyväisinä remontoitavassa huoneessa ja tarkkailivat puolella silmällä emännän puuhia. Sovittivat itsensä tarkasti ikkunasta tuleviin lämpimiin valokeiloihin (Hiljaa paremmin ei mäyräkoira taida mahtua neliöön). Yleensä remontoidessa koiratkin ovat maalissa, mutta tällä kertaa ne säilyivät ihmeen puhtaina. Ei näkynyt edes maalisia tassunjälkiä missään.

turkoosia

2009-07-07T00:04:00.016+03:00

Turkoosi tuoli kierrätyskeskuksesta. Maksoi euron ja seitsemänkymmentä senttiä. Kermakahvia parhaan suklaan kera. Hullu lamppu. Kreikassa oli oikeasti turkoosinsininen meri. Erityisen turkoosilta se näytti tuon pistaasipähkinäsaaren rannalla. Kuvissa meri on harmillisen sinistä. Puun alla oli hauska maalata akvarelleilla. Petroolinsininen on hieno autonväri. Pitäisi päästä tutkimaan onko petrooli oikeasti tuon väristä. Lapsena en tykännyt ollenkaan turkoosista. Miksiköhän? Hieno väri.

kirppispäivä

2009-07-06T00:16:00.011+03:00

Sunnuntait ovat aina ihan parhaita kirpputoripäiviä. Yritän silloin herätä aikaisin ja samantien liikenteeseen. Helsingissä suosikkipaikkojani ovat Valtteri ja Jäähallin kirppis, Turussa Euromarketin piha & Manhattanin hyllykirppis. Kirppissunnuntaihin kuuluu myös runsas brunssi kierroksen jälkeen.

Tänään olin ahkera ja kiersin kolme kirpparia. Hauskin löytö oli vanha rommipullo, etiketti oli hieno kuin mikä! En sentään kuulu niihin ihmisiin, joiden mielestä tyhjät pullot ovat oiva kirjahyllyn koriste - pois se minusta. Ostin pullon terassille kastelua varten. Hauska käyttö tuollaiselle pullovanhukselle voisi olla myös jos sinne laittaisi jotain muuta juomaa - vaan mitenpä tuon nyt pesee tuhoamatta etikettiä... Todellinen heräteostos oli vanhat kelta-harmaat ruusuverhot. Kangas oli niin sievää, etten malttanut olla ostamatta. Mitähän siitä voisi ommella? Ehkä tästä kirjasta jotain? Ihana tunika löytyi myös tältä reissulta, tuo keltapalloinen. Siitä tulee varmasti lempivaate.

kangaskauppoja

2009-07-04T20:12:00.014+03:00

Turussa on ihan paras kangaskauppa, Jätti-Rätti. Nimestään huolimatta (tai ehkä juuri siksi) sieltä tekee oikeastaan aina ihan mahtavia löytöjä. Valkopilkkuisesta vihreästä kankaasta tulee kesäpöytäliina terassille. Pinkkiä pellavasekoitetta ostin taas pöytäliinaksi keittiöön. Voi olla että siitä tulee myös verho terassille, hamstrasin sitä edukkaan hinnan sokaisemana useamman metrin. Kukallisen kankaan vien tuliaisiksi ystävälle.

Ompeluksia suunnitellessa muistin omistavani ompelukoneen. Olen saanut sen aikanaan perinnöksi mummiltani, mutta koska en juuri silloin ommellut mitään se on maannut vintillä punaisessa laukussaan. Pitääkin kokeilla toimiiko se vielä. Mummin ompelulaatikosta löytyi kaikkea muutakin kivaa. Mummi on kyllä ollut aika hurja kun on piikittänyt neuloilla tuota naista kaulaan ja tyttöä silmään.

* * * * * * *

Seitsemän postausta kasassa! Olen aloittanut ja lopettanut omia blogeja useamman kerran, ja nyt päätin, että jos jaksan viikon ajan tehdä päivittäin postauksen, julkaisen blogin ja ryhdyn pitämään sitä aktiivisesti. No, en ehkä tosin postaile ihan kerran päivässä. Nyt kyllä hiukan fuskaan kun tämä tulee saman vuorokauden puolella kuin edellinen ;) Pennuilla on ollut blogi ja samaten työn puolesta pidän blogia, joten puuha on tuttua. Nyt halusin ihan ikioman blogin, minne voin postailla mitä milloinkin huvittaa. Haastetta blogissa kyllä on, en nimittäin ollenkaan tykkää lukea vanhoja kirjoituksia. Jokaikinen päiväkirjanpitoyritys on tyssännyt siihen, että olen vähän ajan päästä repinyt sivut ja polttanut ne. Tämä päiväkirja ei tosin ole yhtä henkilökohtainen - toisaalta tässä tulee kyllä paljastettua itsestään sellaisia asioita, joita ei edes ole tullut ajatelleeksi, ainakaan ennen kuin kirjoittaessa. Oikeastaan haluankin tästä enemmän kuvablogin. Vielä tuntuu, että kuvat kaipaavat viereensä hiukan juttua. Päätavoite on herättää miltei lopahtanut mielenkiinto valokuvaukseen, ja ainakin tällä viikolla olen siinä onnistunut. Kamera on kulkenut luontevasti mukana ja säätöjä on opeteltu uudelleen. Ihanaa kuvata taas pitkästä aikaa!

puutarhaunelmia

2009-07-03T23:44:00.010+03:00

Kotoa löytyi nippu Viherpihan vuosikertoja. Niitäpä olen täällä puutarhakuumeessani lueskellut ja ihastellut kuvia. Mahtava lehti! Lehtien vieressä pidän ruutupaperia johon kirjaan kaikki hauskat kasvit jotka voisivat pihallemme sopia ja suunnittelen istutusalueita. Melkein joka toisessa lehdessä oli Piilu-kärhön kuva. Itse asiassa kuva taisi olla vieläpä lähestulkoon sama, mutta ei se haitannut. Hienolta näytti Piilu. Sellainen oli saatava! Aamun lehdessä ilmoitettiin kärhöalennuksista ja lajilistassa komeili tuo Piilu - sinne siis! Suunnitelmissa oli ostaa yksi Piilu ja katsoa onko minusta kärhönkasvattajaksi. Yhden Piilun ostin, ja vielä toisenkin. Kärhönhimoissa otin mukaan vielä Nelly Moserin ja dr. Ruppelin - sointuvat niin kivasti Piilun väreihin. Toki kärhöille piti ostaa myös oma kiipeilyteline, vaikka olinkin aikeissa punoa sellaisen itse. Saa nähdä, saanko kärhöni ollenkaan kukkimaan - tuossa kolmannessa kuvassa on pienempi Piilunalku. Aika pieni on hän.

Noissa Viherpihalehdissä on oikeastaan ollut parasta juttusarja, jossa esitellään aina yksi väri kerrallaan kasveja ja istutuksia. Oma suosikkini oli vaaleanpunainen ja pinkki. Täällä kotona kuvailin pihalla muutamia suosikkikukkia - no, petunia ei oikeastaan kuulu niihin, elleivät sen kukat suostuisi pysymään tuollaisina kuin kuvassa. Kaikenlaiset pelargoniat ovat ihan parhaita kesäkukkia. Syksyllä ajattelin kunnianhimoisesti yrittää saada kahdeksan pelargoniaani talvehtimaan. Pioneita olisi mukava myös kasvattaa, mutta taidan kuitenkin tyytyä ihailemaan näitä kotipihan komistuksia.

turussa

2009-07-03T00:30:00.012+03:00

Eilen iltalenkkeiltiin Turussa kera viiden koiran, remmit iloisesti solmussa. Matka Helsingistä oli pitempi kuin yleensä ja hikinen kuin mikä! Vaan onpa kyllä mukavaa olla taas täällä kotikotona. Yläasteikäisenä kaiken piti olla sinistä. Vanhassa huoneessani onkin vielä seinillä sinikukkaiset tapetit ja ruusuboordit. Sängyssä ei sentään enää ole tapetteihin sointuvaa sinistä pussilakanaa asiaankuuluvin röyhelöin... Tuo sininen leijonantassulipasto kyllä saa vieläkin huokailemaan - sen olisin oitis vienyt omaan kotiini jos se vain olisi jonnekin mahtunut!

vanhat tavarat soluttautuivat kotiimme

2009-07-02T13:41:00.000+03:00

Ripustaessani keltaista (keltaista!) rähjäistä naulakkoa eteiseen huomasin miten makuni on vaivihkaa muuttunut. Olen ryhtynyt haalimaan kotiimme vanhoja esineitä - mitä kulahtaneempia, sen parempia. Tästä on arvatenkin kiittäminen ystävääni .

Naulakon lisäksi meille on lähiaikoina muuttanut tuo vaaleanvihreä jakkara - sen löysin iltalenkillä naapuritalon jätelavalta. Jakkara on rikki, mutta sepä ei haittaa kukka-alustan virassa lainkaan. Uudempaa tuotantoa ovat kultainen tarjotin ja tuikkukupit. Kirpputorilöytöjä. Laitoin ne terassille jotta voin illalla poltella niissä kynttilöitä ja haaveilla matkasta Marokon basaareihin. Keltainen naulakko löytyi mummolasta. Etsin alunperin valkoista naulakkoa. Päädyin kuitenkin ripustamaan tuon keltaisen kokeeksi, jos vaikka tykkäisin siitä väristä huolimatta. Taidanpa tykätä siitä kovastikin, ja huomaan, että se kaipaisi selvästi taakseen värikkään seinän. Fuksianpunaista tai ehkä violettia... Terassi sai uuden maton myöskin mummolasta. Se ei ole yhtä vanha kuin naulakko, mutta reikäinen ja monista pesuista pehmennyt. Sen hapsutkin ovat kätevästi kuluneet, ei haittaa vaikka koirat nakertaisivat. Puutarhan penkki ei ole vanha laisinkaan. Käytettynä hankittu kuitenkin. Hortensia on hauskasti muuttanut väriään melkein vihreäksi. Cockerspanielipurkki on mäyräkoiraihmisen hairahdus ;)

puutarhatuholainen

2009-07-01T10:06:00.000+03:00

Viimeinen pennuista lähti eilen. Nyt on taas hiljaista ja rauhallista, saa laittaa matot lattiaan. Pennuilla ja minulla oli molemmilla innostusta puutarhanhoitoon - kun istutin taimia, pennut kaivoivat ne ylös. Kukkapenkit olivat mieluisia oleskelu- ja leikkipaikkoja, jonka seurauksena penkeissä risteilee mäyräkoiranmentäviä polkuja ja tallottuja perennanalkuja. Eilen oli tarkoitus ottaa viimeisestä pennusta vielä muutamat poseerauskuvat. Vein pennun pihaan ja virittelin kameran. Pennulla oli muut mielessä, joten otin sitten kuvia tuholaisesta itse teossa. Illalla, kun pentu oli lähtenyt, istutin pennun tuhoamat kesäkukat uudestaan sekä ruukuissaan odottaneet kuunliljat ja poimulehdet.

rantasauna

2009-06-30T10:12:00.001+03:00

Mummolassa on maailman paras sauna. Se on sisältä melkein pikimusta ja tuoksuu ihanalle. Betonilattia tuntuu hurjan kylmältä varpaissa - tosin niin oli kylmää vielä jokivesikin, helteistä huolimatta. Savipohjainen joki näyttää ihan laihalta maitokahvilta. Mattojenpesun lomassa lämmitettiin rantasauna ja saunottiin tuntikaupalla. Niin, ja käytiin uimassa maitokahvijoessa.

mattopyykkiä

2009-06-29T08:01:00.000+03:00

Vietin maalla hellepäiviä mattoja pesten. Oli ihana palata kotiin puhtaalta tuoksuvien mattojen kanssa. Viimeinen pentu lähtee tiistaina, joten siihen asti matot saavat odottaa rullalla lattialle pääsyä. Terassille sain uuden maton, kuluneen ja reikäisen räsymattovanhuksen joka toimitti aikaisempaa matonvirkaa rantasaunalla. Matto ehkä kaipaisi samanlaisen kaverin keittiöön punasävyisistä matonkuteista. Osaisinkohan kutoa itse maton?