Ja vesi oli vihreää

Meidän talon vieressä on pieni oja. Ojan vesi oli tänään ihan kirkkaan vihreää ja se höyrysi. Oja sopi päivän tahmeaan tunnelmaan kyllä mainiosti. Migreeni kaatoi aamusta sängynpohjalle, monta hyvää ja tärkeää asiaa jäi siksi tekemättä. Kiukuttaa. Migreenin iskiessä kulutan aikaani niinkuin koirat, nukkumalla niin paljon kuin suinkin pystyy jotta ei tarvitse kärsiä särystä. (Kuulin eilen, että eläinlääkärillä omistajan noutoa odottavat koirat yrittävät nukkua kivuista ja ikävästä paikasta huolimatta jouduttaakseen ajankulua). Kaiken tuon nukkumisen jälkeen olo on edelleen huono, vaikka pahin jyskytys silmien takaa on toistaiseksi vaimentunut. Se on sellaista huonoa unta; väsyttävää, tunkkaista ja katkonaista.

Parempia päiviä odotellessa.

kaikki näyttää paremmalta valkoisella

Lattianmaalausprojekti oli varsinainen "ei menny niinku Strömsössä" -urakka, vaan nytpä olen huomattavasti viisaampi. Tiedän muunmuuassa, että
a) vesiohenteisella lattiamaalilla ei kannata maalata kellastunutta parkettia
b) liuotinpohjaisella voi kuitenkin maalata pilalle menneen vesiohenteisen päälle (jos sen tekee nopeasti)
c) liuotinpohjainen maali liuottaa myös vääränlaisesta telasta nukan irti
d) karvapinnoitetun lattian voi hioa vasta kahden viikon kuivumisen jälkeen.

Näinpä meillä siis on valkokarvainen olohuoneen lattia, mutta jos sitä katselee kaukaa eikä kävele sen päällä se näyttää vallan ihanalta! Ja huonekalut ja värit piirtyvät ihanasti sitä vasten. Tykkään kaikesta itkusta ja hammastenkiristyksestä huolimatta tästä ihan mahdottomasti. Jossain vaiheessa lattiaa odottaa hionta ja päällemaalaus, sillä välin koirat saavat iloita liukuestelattiasta ;)

korppi ja kumppanit

Täytetty korppi astiakaapin päällä herättää vieraissa vähän kummastusta. Minusta se taas on paras hankinta aikoihin. Viime viikonlopun ihanat liljat ovat vielä hengissä.

vauvabuumi

Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen alkoi tulla ikävä takaisin. Monta kuvaa on tullut otettua, ja monta postaussuunnitelmaa on käynyt mielessä. Jotenkin vaan en ole saanut tartuttua niihin tarpeeksi. Nyt teki mieli.

Kesä oli ja meni. Tiivistetysti kesäkuulumiset menevät näin: sukunimi ja lattian väri vaihtuivat. Lähipiirin on vallannut hillitön vauvabuumi, ja minä ostelen Brion mäyräkoiria varastoon.

puutarha pörhistyy

Kuvasin samalta paikalta puutarhaa parin viikon jälkeen tuosta aikaisemmin postatusta kuvasta, hauskasti kaikki kasvaa ihan silmissä :) Puutarhamaniakaan ei näytä rauhoittuvan - Turunvierailulta lähti mukaan ruukkukaupalla jakotaimia kotipihasta sekä pari rusokuusamaa, jotka saivat matkustaa turvavöissä etupenkillä :) Onneksi puutarhan pienenpieni koko estää innostusta (ja rahantuhlausta) käymästä ihan holtittomaksi, ihan ylettömiä määriä kun tuonne ei millään mahdu. Sadan kasvin puutarha se ei ihan vielä ole, mutta kaukana ei enää olla.

suklaakastiketta muffineihin

Savimuffinit saivat hieman päivitystä - akryylimaalilla ja lääkeruiskulla saa aikaan hienon suklaakastikkeen :)

juhlavalmisteluita

Viimeinen viikko töissä. Kiirettä, deadlineja ja rentoa ohjelmaa. Lauantaiksi olen kutsunut vieraita kylään, ja sitä varten pitää valmistautua tässä töiden ohella. Haluaisin mieluusti että kotona saisi kaikki keskeneräiset projektit päätökseen ennen vieraiden tuloa. Ja sitten ne puoli tusinaa uutta projektia, jota kotia laittaessa keksin. Pihallakin riittäisi töitä. Puuh.

Sain viimein pikkupuutarhan kasvit laskettua. Köynnöksiä, puita, pensaita, perennoja ja kesäkukkia on kaikkiaan 91 lajia, eli eipä enää pitkä matka tavoitteeseen. Tuo kuva ei tosin ole omalta pihalta vaan työpaikalta - kaiken kiireen keskellä piti käydä ihastelemassa ja kuvaamassa koristeomenapuita.