Muoviponit jalostuivat viimein naulakoksi. Alunperin tarkoitus oli sahata ponit puoliksi, kiinnittää ne sopivaan puurimaan ja lopuksi maalata koko naulakko spraymaalilla. Jotenkin kummallisesti lopputuloksesta kuitenkin tuli, jos mahdollista, vieläkin kitschimpi... Maalasin kirpputorilta hankitun muovikehyksen pinkiksi, päällystin kehyksen taustalevyn paperilla ja kiinnitin lopuksi ponit siihen. Naulakko vaatii vielä pientä tuotekehittelyä, sillä viimeinen poneista ei onttona pysy kunnolla kiinni. Naulakkoa varten kyllä oli riittävä määrä poneja, kunnes Harmi-koira ehti väliin. Tuo epämääräinen möykky kolmannessa kuvassa on se, mitä hyvästä ponista jäi Harmin käsittelyn jälkeen jäljelle. Samalla kun valmistin poninaulakkoa päällystin samoilla papereilla pari kenkälaatikkoa isomman naulakon päälle.
Hahhaa, tuosta tuli oikea hyvän mielen naulakko. Hauska! Ponit ovat tulleet vauhdilla seinän läpi.
VastaaPoistaYritinkin tihrustaa, mitä ihmettä tuossa kolmoskuvassa oikein on, mutta tekstissä olikin sitten selitys sille.
Luoksesi ovat muuttaneet ihanat keltaiset puuhelmet. Keltainen ihastuttaa nyt minuakin. Tänään kirpparilla oli ihana kultakeltainen tunika. Siitä pyydettiin hitusen liikaa, mutta hetkeksi selän käännettyäni, päätin kuitenkin ottaa sen. Eikä sitä tietysti enää ollut. No, ostin yhdeltä mummulta kivat lapaset, joten ei ihan hukkareissu.
Todella mainio naulakko! Tahtoo myös tuommoisen.
VastaaPoistatuumasta toimeen... hyvä jenny, oikein mainio tuli! ja tanjan blogista kurkkasin, että taas siellä herkuttelette. tarttis vissiin muuttaa helsinkiin;) hyvää alkavaa viikkoa (ja kohta ollaankin jo joululomalla)! turkuterveisin lotta
VastaaPoistaAnniina: Katsotaan, kuinka hyvällä mielellä mies on palattuaan reissusta kun seinällä pönöttää pinkkejä poneja ;) Hassua, jos keltainen on nyt vasta alkanut ihastuttaa - minusta kun tuo okrankeltainen on ihan sun värisi. Samaten kuin vihreän tummat sävyt.
VastaaPoistaPaivi: Kiitos! Naulakko oli ihan helppo tehdä, viimeistään siinä vaiheessa kun ymmärsin kiinnittää ponit höyläpenkkiin sahauksen ajaksi.
Lotta: Hih, ajattelin, että tämä poninaulakko on erityisesti sinun makuusi. Tanja käväisi äsken ja katsoimme ihan mahtavan elokuvan Darjeeling Limited, naanleivän ja teen kera. Todella hyvä elokuva! Aion muuten omistaa seuraavat yksinäiset viikot pukudraamojen ja kaikenlaisten tyttöjen elokuvien katseluun kun kukaan ei ole häiritsemässä - tuo edellämainittu elokuva ei tosin kuulu kumpaankaan. Helsinkiin muuttaminen on erityisen järkevä ajatus ;)
Voi että miten hieno naulakko! Huikea suorastaan:)
VastaaPoistaLöysin juuri vintiltä vanhoja lelujani ja niiden joukosta kasan ihania vanhoja pikkueläimiä..saankohan lainata ideaasi ja tehdä tytölleni oman heppanaulakon? Tai vaikka lehmä- tai possunaulakon,niitä oli ainakin monta.
Eksyin muutama viikko sitten tänne blogiisi muistaakseni tuolta Pretty Ginghamin puolelta ja luin heti kaikki juttusi läpi..ja jäin aivan koukkuun! Niin paljon ihania kuvia ja upeita värejä että oih.
Olen ihastellut noita viimeisen kuvan pulloja jossain kahvilassa... Mainio sisustusidea!
VastaaPoistaPoninaulakkokin on aika mahti! Voisi oikein perustaa naulakkoeläintarhan.
Laura: Tuostakaan ideasta en voi harmikseni ottaa kunniaa, bongasin sen puolestaan toisesta sisustuslehdestä. Noita pulloja oli minulla valmiina, koska säästän kaikki hienot pullot puutarhanhoitoon. Täytyy kyllä tunnustaa, että itse pullojen sisältö ei ole ainakaan minun mieleeni ollenkaan. Aika mauttomia.
VastaaPoistaNyt menee vähän hassussa järjestyksessä kun tämä kommentointi omaan blogiin ei meinaa toimia, äh. Vielä niinalle: poninaulakkoidea on alunperin peräisin Talo ja koti-lehdestä, eli kunniaa en siitä voi ottaa. Oma versioni on vain vähän alkuperäistä villimpi :) Naulakko oli helppo tehdä ja possunaulakko kuulostaa erityisen mahtavalta! Ei muuta kuin hommiin :) Kiitoksia kehuista, naulakolle ja blogille. Kiva, että tykkäät!
VastaaPoistaAivan mahtava naulakko, ja tykkään kun on niin kitsch. Ihana pinkki... :)
VastaaPoista