keskiviikko 9. syyskuuta 2009

herkkuviiliä

Pihiyspuuskassa kokeilin ensimmäistä kertaa omatekoista viiliä - viilinjuuri valmiista viilipurkista kulhojen pohjalle, päälle sopivasti maitoa ja hyvä sekoitus. Laitoin purkkien päälle vielä lautaset suojaksi ja jätin pöydälle vuorokaudeksi tekeytymään. Lopuksi vielä kulhot jääkaappiin jäähtymään. Tänään maistoin sitten ensimmäistä päärynähillon ja kanelin kera, ja olipa mahtavaa herkkua! Hauska syödä viiliä ihan oikeasta astiasta muovipurkin sijaan. Puutarhasta löytyi kaksi uutta ilonaihetta - omia puolukoita, kokonaista neljä kappaletta. Rucolakasvatukset eivät tuottaneet mitään syötävää, mutta tuo valkoinen rucolan kukka on niin hieno, että sen takia jo kannatti yrittää :)

5 kommenttia:

  1. Viilin teko on joskus käynyt myös mielessäni. Muistan kun lapsuudessani mummoni teki aina viilinsä itse ja vielä maito oli suoraan lehmästä. Se vasta herkkua oli! :) Harmi ettei Englannista saa viiliä, sitä on välillä ikävä.

    VastaaPoista
  2. Tuo viilin teko kuulostaa niin mukavalta kotipuuhalta, että melkein alkaa mieli tehdä itsekin. Paitsi että mä oksennan, jos viiliä joutuu mun suuhuni. Eihän siinä sitten mitään järkeä ole. Ne tekeytyvät viilikupit pöydän reunalla tuntuvat vain niin mukavan näköiseltä ajatuksen tasolla.

    VastaaPoista
  3. Neiti Nimetön: Uskon hyvin että oli ihan mahtavaa viiliä! Olen suunnitellut hakevani jostain tilalta tuoretta luomumaitoa ja testata mitä laktoosi-intoleranssi siihen tuumii. On vain jäänyt toistaiseksi suunnitelman asteelle.

    Tanja: Tee toki viiliä. Voin tulla syömään ne sitten sun puolesta :)

    VastaaPoista
  4. Mäkin tein tänä kesänä ensimmäiset omat viilini! Helppoa kuin mikä - ja herkullista! Minunkin mummini teki aina omat viilinsä, ja muistelen häntä joka kerta, kun teen omia sekoituksiani. Harmi, ettei Ranskasta saa viiliä. Täytynee pyytää, että ensimmäiset vieraat tuovat purkillisen, niin saa sopivan juuren, josta voi jatkaa.

    VastaaPoista
  5. Meidän mummi ei tehnyt viiliä, minun lapsuusherkkuni oli talkkuna. Se oli suurta herkkua silloin ja maistuu hyvältä edelleen :) Pitäisi taas kyllä tehdä uutta viiliä...

    VastaaPoista