lauantai 7. marraskuuta 2009

keltainen marraskuu








Aikaisemmin minulla oli selkeitä värikausia. Parikymppisenä vaatekaapista ei löytynyt kuin etupäässä mustia vaatteita. Sitä ennen oli sininen kausi, jolloin pukeuduin ja sisustin sinisen eri sävyillä - voi sitä ihanuutta kun lapsuudenkodissa sain valita huoneeseeni vaaleansinikukalliset tapetit, siniraitaiset räsymatot ja kukalliset röhelypussilakanat! Vähitellen vaaleansininen vaihtui koboltinsiniseen. Siniselle olin pisimpään uskollinen.

Tuntuu ihan hullulta ajatukselta tuollainen värilokerointi. Tykkään kyllä edelleen siitä, että sävyt sopivat toisiinsa ja siitä että tietyssä tilassa käytetään pääasiassa yhtä väriä. Yksivärisyyden tilalle vain on tullut värihamstraus. Koko ajan tulee uusia, ihania värejä jotka alkavat salakavalasti tunkeutua vaatekaapin kautta kotiin - nyt uusin hullutus on tuo keltamullankeltainen. Kylmä kadmiuminkeltainen ei ole hullumpi sekään. Riikinkukon muutettua olohuoneeseen alkoi tehdä mieli vihreää ja sinistä.

Aamulla harjoittelin espressonkeittoa vastajauhetuista pavuista. Kelvollista baristaa minusta ei kyllä tule, mutta onneksi kahvipakkaus sentään oli hieno ja keltainen.

5 kommenttia:

  1. Aina olen saanut teillä herkkukahvia, että äläpäs kainostele! Keltainen tuli minun talooni sohvan myötä, ja nyt se on voittanut sydämeni vallan.

    VastaaPoista
  2. Haastoin sinut. Leikki löytyy luonnollisesti blogistani.

    VastaaPoista
  3. Barista, kokki ja kondiittori olet jo. Mahtavia etenkin nuo kaksi alinta kuvaa. Keltainen lämpö oikein loistaa.

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän niin täysin noita värimietelmiäsi. Olen itse samanlainen. Joskus alle parikymppisenä minulla oli tarkka lista siitä minkävärinen koti minulla tulee joskus olemaan. Nyt listaa muistellessani lähinnä hymähtelen. Voimakkaiden värien yhtenäiset kokoelmat on juurikin vaihtuneet kaikenlaisten värien himoon ja kokonaisuuksien kasaamisiin.

    VastaaPoista
  5. Tanja: Olen menettänyt toivoni luettuani espressosivustoja. Minulta puuttuu kunnon välineistä suurin osa. Kiitoksia hauskasta haasteesta, yritän osallistua siihen mitä pikimmin.

    Anniina: Kiitos, kiitos :)

    Neiti Nimetön: Eikö olekin hassua, miten mieli muuttuu. Onneksi värikkääseen makuun istuu ne vanhat värikausien tekstiilit ja huonekalut vallan mainiosti. Sinistä löytyy vielä meiltäkin paljon.

    VastaaPoista