sunnuntai 30. elokuuta 2009

hopeanhimoa

Meillä oli makuuhuoneessa päätyseinällinen vaaleansinisiä ja valkoisia isoja kukkia, maalasin ne ennen kuin muutimme tänne. Periaatteessa ne olivat ihan hauskoja, mutta kyllästyin siihen että ne liiaksi määrittivät pienen makuuhuoneen tekstiilien värejä. En yleensä ole kovin ennakkoluuloinen saati arka värien yhdistelyn suhteen, mutta tuo vaaleansininen seinä vain kerta kaikkiaan riiteli kaikkien muiden värien kanssa (paitsi valkoisen, sinisen ja ruskean sävyt se hyväksyi kiltisti). Vähän se yritti riidellä kuosienkin kanssa. Pyörittelin pitkään tuon ärsyttävän seinän maalaamista piiloon, ja ostin jo maalitkin sitä varten. Vetkuttelevalle luonteenlaadulleni tyypillisesti en saanut pitkän kesäloman aikana tehtyä mitään seinälle ja työt ehtivät alkaa. Työssäni syksy on ihan hullun kiireistä aikaa - tässä parin viikon työrupeaman jälkeen takana on jo useampi 12-tuntinen päivä. Ehdin jo kesälomalla unohtaa, miltä tuntuu väsymyspöhnä ja pään tahmeus mikä ei lievity ennen viikonloppua... Kaiken tämän kiireen keskellä sitten raivasin makuuhuoneen ja korkkasin maalipurkit. Seinä oli niin ärhäkkä, ettei meinannut peittyä aluksi millään. Otin käyttöön lisäksi maalipurkkien jämiä, ja vuorotellen maalasin ja hieroin seinää sopivanlaiseksi. Halusin seinästä hopeisen. Yhdeksän maalikerroksen jälkeen päätin hyväksyä lopputuloksen vaikkei se ihan sellainen ole kuin ajattelin. Tarpeeksi hyvä kumminkin, ja valaistuksella voi sitten tehdä loput. Kameleonttiseinän kuvaaminen oli ihan hirmuisen vaikeaa, mutta ehkä noista jotain välittyy. Hopeinen seinä saattaa osoittautua tosin yhtä vaativaksi kuin edeltäjänsä. Se jo selvästi haluaisi seurakseen vuoritetut samettiverhot ja sängylle muhkean tekoturkispeiton. Näinköhän se alistuu limetinvihreisiin tai fuksianpunaisiin pussilakanoihin ollenkaan...

6 kommenttia:

  1. Oi wau! Mäkin haluan tuollaisen makkarin!

    Ja vetkuilusta puheenollen allekirjoittanut voittaa sinut kyllä mennen tullen. Kokeillaanko paitatreffejä lähitulevaisuudessa uudestaan? ;)

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, kun täällä on uutta! Blogissasi siis. ja tuo seinä - ihan pikkuisen harkitsen muuttamista teidän makkariin. Ei kai haittais? Seinä on IIIIIIHHAAAAAANAAA! Huutomerkkipäivä mulla.

    VastaaPoista
  3. Hieno seinä!
    Olen ihaillut samantyyppisiä seiniä ulkomaisissa sisustuslehdissä ja suunnitellut maalaavani kotiimme muutaman seinän samantyyppisiksi, mutta eri sävyillä.
    Olen aivan noviisi maalaushommisa, joten minulla olisi sinulle pari kysymystä tähän liittyen. Olisi mukavaa, jos ehtisit vastata.

    Tapetti ei ilmeisesti mennyt maalin hieromisesta rikki?
    Oliko teillä tapettipinta moitteettomassa kunnossa vai haittaako edes, jos siinä on kupruja tai repsottavia kohtia? Omassa talossamme on aika vanhat tapetit ja ne ei ole kovin priimassa kunnossa.
    Millä hieroit maalipintaa ja oliko maali vielä aivan märkää, kun hieroit sitä?
    Yhdessä maaliliikkeessä neuvottiin, että maalipesulla voisi saada tuontyyppistä utuista vaikutelmaa.

    /suhmura

    VastaaPoista
  4. Aino: Ilman muuta! Mulla on paita jo valmiina. Ja mutakakku syntyy hetkessä :)

    Tanja: Juu, luvattoman pitkä tauko pääsi syntymään, ihan kaikessa. Odotan vielä että saisin makkariin uusia tekstiileitä, niissä vuoritetuissa samettiverhoissa saatan, höm... tarvita apua ;)

    suhmura: Tänks! Seinä on kiveä, poistin siitä tapetin jo ennen ensimmäistä maalausta. Se olisi varmasti järkevää, sillä en usko minkään tapetin kestävän tuota käsittelyä.

    Maalasin pohjan ruskeanharmaalla seinämaalilla ensin kolmeen kertaan. Ihan normaalisti telaamalla. Sen jälkeen levitin sienellä vaaleansinistä maalia siten, että pohja tuli reilusti läpi. Laitoin sitä paikoitellen ja koitin saada ääriviivat häivytettyä hankaamalla. Vedellä ohentamalla olisin saanut parempaa jälkeä, mutta olisin myös roiskinut maalit pitkin makkaria samalla. Seuraavaksi hieroin seinään sienellä tummanharmaata maalia samoin kuin vaaleaa, sitten taas vaaleasinistä ja taas tummaa kunnes sain riittävän utuisen ja kerroksittaisen vaikutelman aikaan. Tämän hankausvaiheen aikana en antanut maalikerrosten kuivua. Lopuksi levitin kaksi kerrosta lasyyriä telaamalla ristiin rastiin. Kaipa tätä tekniikkaa maalipesuksi nimitetään, en vain yleensä tykkää sen jäljestä. Minusta on hienompi että värit sekoittuvat ja kuultavat toistensa läpi.

    VastaaPoista
  5. Kiitos yksityiskohtaisista neuvoistasi!
    Aika työläältä vaikuttaa, mutta on se hieno. Aion yrittää itsekin.

    Laitoitko ensimmäisen maalikerroksen alle pohjamaalia?

    Tikkurilalla on ilmeisesti ihan sen niminen tuote kuin Maalipesu. Tikkurilan esitteessä sitä on laitettu yhdellä sävyllä maalattuun seinään ja jälki on samantyyppinen, mutta ei tosiaan yhtä kaunis kuin jos seinässä olisi useampia sävyjä.

    /suhmura

    VastaaPoista
  6. Ei se niin kovin työlästä lopultakaan ole. Kannattaa yrittää :) Koitan vielä ottaa muutaman yleiskuvan niin näkee ehkä hieman paremmin. Tuota Maalipesua olen käyttänyt vain pintojen pesuun, ei tullut mieleen että se passaisi myös pintakäsittelyyn. Varmaan silläkin saa hauskaa jälkeä. Kannattaa kokeilla ja ei tuossa hommassa huonotkaan kerrokset haittaa, lopputuloksesta tulee varmasti parempi jos kerroksia on paljon. Villipuutarha -kahvilassa on kuulemma vihreä seinä joka on maalattu tosi, tosi monta kertaa. Sitä pitäisi mennä katsomaan.

    VastaaPoista